And that's what friends are for

Tää aamupäivä lähti käyntiin tosi hitaasti. Heräsin naapurista kuuluviin  rakennustyömaan ääniin mitkä, surprise surprise, loppu heti sillä hetkellä kun nousin sängystä ylös. Miun huoneessa on sen verran kylmä, että aamulla herätessä päätä särkee ja nenä on tukossa, mutta se menee yleensä ohi aika nopeasti. Tänään se olo jäi kuitenkin päälle. Päätä särkee ja kylmää eli jonkinlaista flunssaa on varmaankin tulossa. Oon yleisesti aika perusterve ja oon flunssassa aika harvoin. Kuumetta mulla on ehkä kerran vuodessa. Makasin siis koko päivän sohvalla ja nousin siitä vasta illalla, kun tiedossa oli äidin teatteriesitys.

Tänään sain myös viisumin ja passin takaisin eli ihan supernopeasti. Tänään olen taas ollut yhteydessä tanskalaiseen au pairiin joka lähtee samalla lennolla Nykiin ja asutaan lähekkäin koko vuosi! <3 Luo turvaa että joku jakaa samat muutokset ja seikkailut alusta loppuun.

Vielä siitä viisumihaastattelusta. Tänään mulle paljastui myös se että istuin ja juttelin Paris Hiltonin poikaystävälle viisumihaastattelussa, kun satuttiin sinne samaan aikaan. Juttuja tuli vaihdettua myös tän Riverin äidin kanssa.  Tää uutinen avasi mun silmät siitä miks ne ihmiset siellä näytti niin tutulta ja sai mut ihan häkeltymään kun tajusin, että näytin aikalailla just sängystä repäistyltä.. Noh River oli söpö.

Lähtö lähenee ja eilen vetäisin ensimmäiset epäilyitkut jotka sain kuitenkin tasoitettua, kun nappasin auton ja huristin parhaan kaverin luo tuohon viiden minuutin päähän.
Miun ehdottomasti parhain Joensuun kaveri on siis Mika. Ollaan tunnettu vain vähän yli kaks vuotta, mutta tavattiin semmoisissa merkeissä ettei niitä heti unohda.. Ollaan oltu nää kaks vuotta tosi tiiviisti yhteydessä ja viestitellään ja puhutaan joka päivä. Meitä yhdistää maailman kieroutunein ja typerin huumorintaju. Mika on semmonen tyyppi että sille voi soittaa vaikka keskellä yötä ja tietää että siellä luurin toisessa päässä kuunnellaan kaikki huolet ja murheet. Mika on miua 4 vuotta vanhempi ja sen takia myös viisaampi ja kärsivällisempi. Ollaan luonteeltamme tosi samanlaiset, mutta silti niin erilaiset. 
Ikävä tulee olemaan ihan jäätävä tuotakin apinaa ja meidän kahvihetkiä.

<3

 

 

Tänään sain loppuillasta pakattua vielä varastoon viisi pahvilaatikkoa tavaraa / vaatteita ja lähtö alkaa olla yhä voimakkaammin esillä tunteissa ja arjessa. En oo vieläkään katunu päätöstäni pätkääkään ja yritän olla surematta ikävää etukäteen, koska se on ihan naurettavaa. Vuosi ulkomailla, "vieraassa" perheessä ja täysin eri kulttuurissa on vaan iso juttu.

Nyt toisiin ajatuksiin ja Sinkkuelämää 2. Täytyy nauttia näistä illoista kun makaa omalla Suomi-sängyllä ja katsoo leffaa villasukat jalassa.

-Ronja