Second thoughts

Aamu oli taas vähä hankala. Ei miulle, mut isompi tyttö kokeili äitinsä hermoja ihan kunnolla..

Päikkärit/aamupäiväunet jäi väliin, vaikka olin nukkunu tosi huonosti. Söin aamupalan ku muksut lähti kouluun ja kokeilin ekaa kertaa meidän kahvinkeitintä ja oon ollu täällä 149 päivää xD Sitten facetimetin äipän kanssa ja  kävin suihkussa ja valmistauduin tähän päivään. Meikkasin ja laitoin jopa kaulakorun, wuu risti seinään! Oon tällä viikolla meikannu jokatoinen päivä, en tiiä miks..

Ajattelin luoda meille vähän vapputunnelmaa ja tein kaavat valmiiksi eläinvappunaamareihin jotka väsäsin tyttöjen kanssa.

Aamupäivästä kävin Bloomingdalesilla ja löysi vihdoin tädille sen laukun. Sit pyörinkin kirjakaupassa ja sieltä tarttu taas kirja mukaan. Hyödynsin kerranki kirjakaupan Starbucksia ja ostin myös keksin! En oo käyny Starbucksissa varmaan kahteen viikkoon :D

Sokeri ja kahvi teki tehtävänsä ja ylienergisenä hyörin ympäri taloa ja hyödynsin mun suihkun akustiikkaa ja lauloin siellä suihkukopissa varmaan tunnin.. xD

Sitte tuliki vähä kiire töihin. Pienemmän tytön sain onneks lahjottua nopeesti ulos tarhasta Muumeilla. Sitten mun hyvä tuuli katoskin hetkeks, ku piti kolme kertaa kiertää ympäri isomman tytön koulun, ku ei löytyny parkkipaikkaa ku se tuppaa olee ihan täynnä autoja ja jengi pysäköi miten sattuu. Isompikin saatiin kyytiin ja tytöt katteli pari jaksoa Muumeja youtubesta, ku odotettiin isomman speechiä alkavaks.
Pienempi tyttö väritteli puheen ajan ja mie onnellisena kattelin videoita mitä kaverit lähetteli Suomesta.

Kotona tytöt katto kesken jääneen Muumi-jakson loppuun ja mie siivoilin, valmistelin ruuan ja lounaat. Sitten tehtiin meille vappunaamarit jee! Tänään on ollu ihan huippuhyvä olo päivän ku on ollu "tekemistä", mut illalla iski tuttu epätoivo ja masennus ku oisin tosissani halunnu olla vapun Suomessa.

Muutenki on vähä semmonen "mitä hemmettiä mie täällä teen"- olo.. Ja alkaa olla kova epätoivo tätä hommaa kohtaan. Mitäs jos joulukuussa huomaan että tuhlasin elämästäni vuoden täällä? Mitä mie tästä saan? Rakastan noita muksuja ihan sydämeni pohjasta, menetän hermoni niihin joka päivä, mutta jokaisessa päivässä on jotain positiivista. Kaks pienempää muksua on erityisesti miulle ihan älyttömän tärkeitä. Baby on mahtava pieni mies ja tuntuu kyllä karmivalta ajatella että en joku kaunis päivä näekkää sitä joka päivä. Ja miun ja minimonsterin suhde on tällä hetkellä ihan huikee verrattuna siihen mitä se oli ekana kuukautena ku se kilju, potki ja löi miua.
Miusta on tullu täällä ollessa paljon itsenäisempi, rohkeampi ja aikuisempi. Lähdin tänne ihan puhtaasti itteäni varten, mutta täällä ollessa oon sortunut ajattelemaa kyllä lähinnä muita ja muiden tunteita, enkä enää itteeni. Ja nyt alkaa tuntua että ehkä mie oon nähny tän touhun. Mun kaverit voi laskea yhden käden sormilla ja näin C:tä viimeks viime viikolla ja S:ää lauantaina, eli aika pitkälti yksinäni porskutan nää viikot. Vaikka jokainen au pair elää viikonloppuja varten, tuntuu se pidemmän päälle aika puulta ja on raskasta.

Hiiri, Kisu ja Lintu.

No mutta nyt mie kituuttelen ens keskiviikkoon ja näihin aikoihin voi olla JFK:llä aika iloset tunnelmat.
Kello on yheksän pm ja meikä on taas valmiina nukkuu. Millon mun elämästä tuli tämmöstä?
Klara vappen!

-Ronja

Time goes by slowly when you spend it waiting

Sunnuntait on kamalia, mut voin kertoa että mun huone ei oo ikinä ollu näin siisti..

Maanantai meni omalla painollaan, isompi tyttö kokeili mun hermoja oikein kunnolla taas vaihteeksi. Ennen ja jälkeen töiden kävin ettii itelleni kesävaatteita, eipä löytyy mitään kivaa. Illalla mukaan tarttu kuitenkin ihana älyttömän hyvä smoothie, jossa oli appelsiinia, banaania, mangoa ja jotai muita oransseja hedelmiä :D Oli pakko tulla aikasin kotiin, koska mulle iski tyttöjä kylvettäessä ihan jäätävä päänsärky joka jatku koko illan. 9.17pm  jo makasinki sit pimeessä huoneessa peiton alla.

JA mie harjasin maanantaina ekaa kertaa babyn hampaat ja kyllä sain hymyjä osakseni babylta. Se on jo niin iso poika, sillä on jo kuus hammasta! :')

Hii, mun tukka kasvaa! Ja hiuskriisi kukoistaa.
Mulla on törkee tummempi juurikasvu enkä tiedä mitä näiden
haituvien kanssa teen ._.

soooo goooood!

Tiistaiaamuna heräsin siihen ku minimonsteri kilju yläkerrassa 20 minuuttia ennen mun työaikaa. Kauhulla menin yläkertaan, mut siellä isompi neiti oli kiskomassa vaatteita päälle ja babykin toivotteli mulle hyvät huomenet hymyssä suin. Se on nii ihana ku se aina mut nähdessään haluaa syliin. Äippä sai minimonsterin rauhotettua ja muutenki koko aamu meni aika kivasti.
Tyttöjen käytöksessä on oikeesti plussaa se et joskus ne osaa hyödyntää sen jos toinen huutaa ku hyeena nii toinen tajuaa saavansa hyvällä käytöksellä kaiken huomion..
Ku tytöt saatiin kouluun, pesin alakerrasta kaikki pyyhkeet ja sit tein illaks ruuan valmiiks. Katoin myös muutaman jakson Greyn Anatomiaa ja voin todeta että se sarja on ihan hirvee. Ei oo oikeesti jaksoakaan etten itkis silmiä päästäni.
Hain pienemmän monsterin normiaikaan kolmelta koulusta ja sit ajettii isomman koululle.. Oltii siellä aika reilusti etuajassa joten istuttiin autossa, minimonsteri katto Muumeja mun työpuhelimelta ja mie pelasin toisella puhelimella. "Au pair of the year" - palkintoa odotellessa xD

Tultii kotii tyttöjen kanssa ja KALKKUNAT oli meidän pihalla. Ne kaks hullua kalkkunaa oli mun normaalin parkkipaikan edessä ja avasin vielä autotallin oven kauempaa, Luojalle kiitos ettei ne menny sisälle! Siitäpä sit pikapikaa pakittamaan etuoven eteen ja auto jäi siihen kunnes kalkkunat lähti. Tytöt katto telkkua ja mie valmistelin lunchpackit (jotka on suomeks..) ja siivoilin keittiöitä.
Tytöt on ollu tänää iha hypereitä ja se näky taas ku ne oli toistensa kimpussa koko ajan.

Äiti tuli kotii babyn kaa ja leikki sit sen kanssa ja siinä me tyttöjen kaa väriteltii. Tytöistä värittäminen ja piirtäminen on parasta hommaa ikinä. Ne rakastaa semmosta että yks piirtää ensin ja sit toiset kopioi. Ja miehän oon ihan mestaripiirtäjä ku osaan tehdä pieniä lumihiutaleita ja sydämin xD
Pian iskä ja ukkikin tuli ja tytöt järkkäs meillee "Pyjama dance partyt" Partyjen jälkeen paineltii yläkertaan ja en ois antanu pienemmän nukkua sen uuden Tähkäpää nuken tavaroiden kanssa ja se sit totes vaa et "I'm telling aba (=isä) about you" Siinä vaiheesa rupesin vaa nauramaan ja totesin että ilta oli tässä mun osalta.

Sitten oonki katellu Criminal Mindsia ja Modern familya. Muistan ku 70 päivää sitten itkeskelin Starbucksissa, ku tuntu että aika ei kulu millään, mutta nyt voin onnekseni sanoa että YHDEKSÄN PÄIVÄN päästä miun eno tulee tänne!

Kello on taas vaille yheksän ja meikä tyttö on ihan valmis nukkumaan. Millon miusta tuli tämmönen hurja? Ei oo kyllä muistoakaan siitä bilehileestä mikä Suomessa reivas Kerubissa joka viikonloppu..

-Ronja

I want to live, not just survive

Ohhoh. Ei täällä oo mitää maailmaa mullistavaa tapahtunu joten nää kirjottelutki on vähä jääny.

Keskiviikkona oli kevyt pudotus töihin, työtunteja oli vaan pari. Aamupäivästä kävin kahvilla C:n kanssa ja tapasin myös ruotsalaisen Katnissin, joka kyllä tosin ilmotti lähtevänsä kotiin neljän kuukauden jälkeen. Oikeesti tuntuu että kaikki lähtee, lopettaa tai menee rematchiin! C toi miulle tuliaisena Bostonista söpön avaimenperän.
Tytöt oli kunnolla ja babykin muisti miut. Sain minimonsterilta tarran, jonka se sai isomman speechista josta olin vähä yllättyny.

Illaksi menin naapuriin, en tietenkään vahtimaan niiden lapsia ja tienaamaan lisää rahaa, koska lisäduuniahan ei saa tän Cultural Caren nimissä tehdä..

Torstaina oli taas kaikki kolme. Ku rupesin kylvettää kaikkia, minimonsteri tuli mun luo ja totes vaa et "Good job Ronja.." Menin vähän hämmenyksiin ja totesin etten oo ees tehny mitää erikoista johon neiti vaan : "Yeah but you make me happy".

Perjantaina olin ihan superväsyny. Kävin kuitenki ettii itelleni kesävaatteita ja mukaan tarttu shortsit ja parit kengät. Muksujen kanssa tehtiin kortti naapurin kipeelle tytölle ja katottiin telkkaria kunnes ne lähti vanhempiensa kanssa sabbath dinnerille naapuriin. Mie tein itelleni ruokaa ja lagasin sängyssä koko illan.

Lauantaina menin New Yorkkiin kun S:llä loppu työt. Käytiin lounaalla ja käveltiin ympäriinsä. Sit mentiin sadetta suojaan kahvilaan ja siellä vierähtikin pari tuntia. Siitä sitten kirjakauppaan ja ostin Mark Anthonyn "Never Letting go" - kirjan joka on ihan jäätävän hyvä. Illaks tulin taas töihin ku mun hostit lähti Nykiin istumaan iltaa.
En tiiä on taas ollu rankkaa tämä olo täällä. S:n lähdön jälkeen on vaa ollu hankalaa ettiä tekemistä tai kavereita joka aiheuttaa hirveetä ikävää Suomeen. Varsinkin kavereita on tällä hetkellä hirvee ikävä. Ehkä tästäkin suosta noustaan. Ainaki 7.päivä ku mun eno tulee ja mulle on taattua seuraa kymmeneks päiväks!

 

 Come up to meet you, tell you I'm sorry
You don't know how lovely you are
I had to find you, tell you I need you
Tell you I set you apart

Nobody said it was easy
It's such a shame for us to part
Nobody said it was easy
No one ever said it would be this hard
Oh, take me back to the start

-Ronja

#plaah

Antakaa armoa, mutta oon en vaan jaksa olla tyytyväinen tähän blogin ulkoasuun ja miun äly ei riitä sitä muokkaaman mieleiseksi, joten taistelu jatkuu. :D Tää postaus on myös tämmönen tekemellä tehty todiste että oon hengissä, joten lukeminen omalla vastuulla..

Maanantai meni nukkuessa pitkään. Miun piti skypettää Suomeen ennen ku kaverit lähtee Haminaan ja rukkiin, mut yhentoista jälkeen heräsin siihe ku alko uni riittää. Miun unirytmi oli lomalla ihan hyvä ku heräsin viimestää 7.30, mut se kusi heti ku kotiin pääsi.
Mun to-do-listalla oli käydä ostaa postimerkkejä, ettiä tädille Longchampin laukkua ja käydä tsekkaa Barnes and Noplesilta yhtä kirjaa. Laukkua ei löytyny ja kirjakaupassa tuli pyörittyä hyvänaikaa. En tiiä mikä noissa kirjakaupoissa on, mut voisin olla siellä vaikka koko päivän.

Kävin siis ettimässä Heaven is for Real kirjaa ja sehän löyty. Kävin sunnuntaina Nykissä kattomassa sen ja kyllä oli hyvä! Heaven is for Real perustuu tositapahtumaan ja oikeeseen perheeseen. Se kertoo uskovaisesta perheestä, jonka poika sairastuu ja sitten joutuu leikkaukseen ja siinä leikkauksen aikana se irrottautuu sen kehosta ja käy taivaassa. Tänään luin melkein 100 sivua tosta kirjasta ja se on yllätys yllätys, parempi ku elokuva.
Postimerkkien mukana jotenki tarttu kummasti jätskiä, ku lämpötilat oli taas melkein kahdessakymmenessä.

Tiistaiaamu veny kymppiin. Sitte siinä jotain jumppailin ja kattelin Criminal Mindsia. En nukkunut yöllä kunnolla, ku jännitti kavereiden puolesta joilla oli lähtö Haminaan. Päivä meni pitkälle kotona ja sit ku vihdoin sain itteni ulos, alko sataa vettä. Tänään on siis takana tosi rento päivä, vaihteeksi. Huomiseks on sentään tiedossa froyotreffit Saksa-C:n ja jonkun ruotsitytyn kanssa. Huomenna toivottavasti lähtee myös arki käyntiin nii löytyy jotai kirjotettavaa :D Oonko ainut au pair joka toivoo töitä? Vaikka oonki tuskaillu monstereiden kanssa, nii kyllä mulla on niitä ikävä. Etenki kahta pienempää ja on ihan kiva ettei tarvii yksin olla isossa talossa.

Facebookissa kiertää se biisihaaste joten ajattelin iskeä sen tänne blogiin. Tässä 10 biisiä, johon liittyy semmoset tunnelataukset ja hyvänpahanolontunteet että oksat pois. Linkit / youtube ei toimi miun koneessa joten nää on nyt tässä vaan näin.

1. Guns N' Roses – Don't cry
Tää biisi soi yläasteen diskossa, jossa päädyin sit tanssii yhen ihanan kanssa.
Siitä se sit lähti ja Sen kanssa sitten säädettiin varmaa viis vuotta on/off. :D

2. Anna Abreu – Hysteria 

Ville, talvinen Joensuu ja Redcat :D

3. Asa feat Raappana – Huojuvat Puut

Tää on ollu mulle aina tärkee biisi.
Varsinki ku edessä on ollu päätöksiä, niin isoja kuin pieniä. 

4. Haloo Helsinki – Silmät kii
<3

5. Chris Medina – What are words 

Tää kappale ja sen tarina on huikee.
Jos et tiedä sitä, mene youtubeen.

6. The Fray – You found me
Tästä nyt en osaa sen enempää sanoa.
Tää biisi on vaan aina ollu rakkaus.

7. Coldplay – The Scientist seriously, who doesn't like Coldplay?

8. Pauli Hanhiniemi perunateatteri – Siipeen jos sain
Kuuntelin tätä ihan nonstoppina, ku olin lähdössä tänne

ja ekoina kuukausina. Aikamoinen voimabiisi

siis.

9. Chisu - Ennustus
Ilosaarirock 2012, Chisun encorebiisi. Siinä vaiheessa 

valu kyynel jos toinenkin :')


10.Jason Derulo – Whatcha say

Tästä biisistä ja Jason Derulosta yleisestikin tulee mieleen miulle

tärkee ihminen joka lähti täältä ihan liian aikaisin. M.

(11. Bruno Mars - Grenade
12. Birdy – The A team
13. A fine frenzy – Bird of the summer
14. A Fine frenzy – Near to you)

+ melkein kaikki Jenni Vartiaisen uudet biisit.

-Ronja

Kuvaoksennus.

Tykkäsin hirveesti mun minilomasta Washington D.C:ssä. Se on niin kaunis kaupunki verrattuna New Jerseyyn (lupaan napsia tässä parit kuvat pikapuoliin..). Siellä sai kävellä rauhassa ilman tuhatta ihmistä ympärillä ja muutenki se oli paljon puhtaampi.
Rakennusten arkkitehtuuri oli paljon nätimpää ja muutekin oli ehdottomasti käymisen arvonen paikka. Mie kävelin tai pyöräilin reippaana tyttönä joka paikkaan ja säät suosi, vaikka oli vähän kylmä.
Oli taas karu pudotus tulla New Yorkkiin ku yhtäkkiä oli tuhat ihmistä ympärillä ja hirveä hälinä. Siinä sitten bussipysäkiltä toiselle juostessa satutin nilkkani ja aikalailla koko tää sunnuntai on menny lepoasennossa, ku yritän parannella tota jalkaa.
Mut tässä nyt parit kuvat, hyvää pääsiäistä <3

Home

Eteinen

Kelpas syödä aamupalaa täällä

Mun luukku

Mun uus mökki.

Äiti, siinä se nyt on.

Miullaki oli mahdollisuus nähä pari kaunista kukkaa!

Olo oli ku pikkulapsella, kävin eläintarhassa ja se oli parasta aikoihin!

BABAR!

Miun ehdoton inhokkieläin koskaan - varaani.

KERCHAK!!      

-Ronja

Last day in D.C

Takana on varmaan lähemmäs 30 poljettua ja käveltyä kilsaa tällekki päivälle. Menin tänää aamusta eläintarhaan ja olo oli ku pikkulapsella! Näin ekaa kertaa elämässäni pandan ja oli huippua :D Muutenki vähä eri eläimet ku Korkeasaaressa tai Kiteen eläinpuistossa. Eläintarhakierroksen jälkeen en jaksanu kävellä enää metriäkään vaan otin pyörän alle. Capital bikeshare on paras keksintö koskaan. Päivän pyörävuokra on 7$. Saat semmosen lipukkeen jolla voit ottaa pyörän sieltä täältä D.C:stä.Ympäri D.C:tä on niitä pyöräpisteitä ja saat ajella puoltuntia ilmaseksi ja sen jälkeen tulee lisämaksua dollari tai jotain.. Mut siis voit ajaa 30 min pyöräpisteelle, ottaa toisen pyörän ja jatkaa matkaa. Olin koko päivän taas liikenteessä lukuunottamatta FaceTime hetkeä mökille. 

Tänään mulle tuli juttelemaan kolme eri ihmistä ja musta se oli ihan kummallista, ku Englewoodissa saan kulkea aika rauhassa. Ja eläintarhassa kuulin taas suomea! 

Tää on taas tämmönen köyhä postaus kuvien osalta,  mutta varautukaa kilometrikuvapostaukseen kuhan pääsen huomenna kotiin. 

Loppuun kuitenki tommonen pikselimössö selfie ku piirsin itelleni vähä vahvemmat kulmakarvat xD Siihen on syynsä miksen meikkaa mun kulmia :D

-Ronja

Erilaiset

Tässä mie makaan hotellihuoneen sängyllä, kello on kymmenen ja mikä miua taas jaksaa ärsyttää? Ihmiset. Selailin tossa miun facebookia ja satuin aikasemmin päivällä tykkäämään Devito Martinezin videosta jossa se söpöilee sen poikaystävän kanssa. Rupesin selaa sen  videon kommentteja ja kyllä tuli paha mieli. En vaan tajua miten ihmiset voi olla niin ilkeitä. 

Älkää nyt käsittäkö väärin, en halua, en voi haluta et kaikki ihmiset pitäis kaikista, mutta onko se pakko sanoa ääneen?

Jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen, mutta jokaisella on myös oikeus olla oma ittensä. Jos joku nyt sattuu olevan homo, niin ei se tee siitä ihmisestä huonompaa. Tai ihonväri, mitä väliä sillä on oikeesti? Miunkin lähipiiristä löytyy ihmisiä jotka ei voi sietää esim. maahanmuuttajia ja  ne sanoo siitä usein ääneen. Mut en mie koe asiakseni ruveta tuomitsemaan heidän mielipiteitään. 

Eikö ois mahdollista että ihmiset antaisi toisille mahdollisuuden olla ihmisiä? Ei homoja, lesboja, muslimeja, kristittyjä, tummia tai vaaleita vaan ihmisiä. Yksilöitä, jotka saa olla ihan omia itsejään. Vaikka siinä toisessa ihmisessä nyt sattuis olemaan joku häiritsevä seikka, kuten vaikka se että rakastaa "väärää sukupuolta" nii ei sitä tarvii sanoa ääneen. Jos et voi sietää niitä homoja, nii onko pakko mennä kattomaan niiden söpöilyvideota Facebookista? Senkun bloggaat sen käyttäjän ja voit elää rauhassa omassa homottomassa maailmassa. 

Jos ihmiset pysyis näkemään toisen ihmisen persoonan, ei sukupuolen, uskonnon tai seksuaalisensuuntautumisen perusteella, elämä ois kaikilla paljon kivempaa. 

Ihmisessä on muutakin, ku vaan se leima joka isketään otsaan jonkun tietyn eroavaisuuden perusteella. Mutta tässä nyky-yhteiskunnassa toisaalta mikä on sit se erilainen? Erilaisuushan on rikkaus. 

Ja täytyy muistaa ettei sitä erilaisuutta voi aina valita.

Mitä te sanositte miusta ulkokuoren perusteella? Sen kuvan perusteella minkä oon tässä blogissa antanu, jos yhtäkkiä sanosin että tykkään tytöistä? Se muuttais käsitystä miusta. Niiden faktojen lisäksi et rakastan teatteria, tykkään kirjoittamisesta ja rakastan mun perhettä yli kaiken, siellä taustalla ois myös se fakta et tykkään tytöistä. Alkaisitte nähä mut eri tavalla. Ei sen vaan pitäis olla niin.  

En toivo mitään hippimaailmaa (ois kyllä aika cool) missä kaikki on täynnä rakkautta ja heittelee kukkia ympäriinsä, mut toivoisin vaan että kunnioitettas toisia. Ei heti ensimmäisenä tuomittaisi, annettais mahdollisuus tai ainakin pidettäisiin ne negatiiviset, ilkeät tai rasistiset kommentit siellä oman pään sisällä, koska ei kukaan ansaitse tulla tuomituksi. Mieti ensin omalle kohdalle, avaa sitten vasta suusi mutta mieluiten pysy hiljaa ja elä omaa elämää. 

-Ronja

Jerseystä D.C:hen

Tiistaina heräsin seiskan jälkeen, valmistauduin lähtöön ja söin hirveintä pikapuuroa koskaan. Yheksältä oli tarkoitus lähteä kohti bussipysäkkiä, mut vielä 8.30 otin kaikki kamat laukusta pois ja pakkasin kaiken vielä uudestaan. Yheksältä pistin hälyt päälle ja lähdin tepastelee kohti bussipysäkkiä. Alko sataa kamalasti vettä mut pääsin paikallisbussiin aika nopsaan. Yli tunti köröteltiin Nykiin ja löysin megabussin lähtöpaikan onneks aika kevyesti. Jouduttiin kuitenkin sateessa seisomaan ja odottamaan bussia ja minähän en omista sateenvarjoa.. Bussissa oli wifi ja mahdollisuus ladata puhelinta ja kyllä aika kulu aika nopsaan, vaikka se netti ei ollukkaa mikään nopein. Baltimoressa mun vieruskaveri jäi kyydistä ja mulla oli sit enemmän tilaa! Noi bussit kun tuppaa olemaan aika ahtaita. Bussissa oli jotai vikaa ja siinä jännäiltiin et jääkö se johonki tienvarteen. Päästiin kuitenki bussiasemalle ja siitä oli 45 minsan matka hotellille ja vettä tuli ku Esterin perseestä. Aluksi se oli semmosta nättiä pientä tihkusadetta, joten päätin kävellä.. Siinä 5 minuutin päästä alko vettä tulla ihan kunnolla ja tuuli oli kylmä, joten voitte vaan kuvitella miten nautinnolliset loput 40 minuuttia oli. Olin ihan litimärkänä ku pääsin perille. Tää hotelli on kuitenki ihana. Tää on kaks vanhaa asuintaloa yhdessä ja tää on enemmänkin koti ku hotelli. Oon menettäny sydämeni tälle paikalle. Ilta meniki sängyssä maatessa ja kaks kirjaa lukiessa ja rupesin tosi ajoissa nukkumaan.

Keskiviikko oli kylmä, mut silti painelin menemään ja tsekkasin Valkosen talon ja muut pakolliset. Välillä oli pakko tulla hotellille lämpimään suihkuun ja siitä sit vielä talsimaan ympäriinsä. Mut D.C on kyllä ehottomasti kauniimpi ja puhtaampi ku New Jersey. 

Torstaina sain kammettua itteni aamupalalle ja hyvä et sain. Aamupala oli toisessa noista taloista ja se oli vieläkin kauniimpi ku tää talo missä asun. Pistän kuvia sit ku pääsen kotiin ja koneelle, koska ei nää mun iPhone kuvat tee oikeutta tälle paikalle. Tänään en aio painella menemään ihan samanlaisella apinanraivolla ku eilen, vaan aion olla ihan rauhassa :D En tajuu miks en voi kävellä normaalia vauhtia vaan pitää painaa tuhatta ja sataa menemään vaikka ei oo kiire mihinkään..

Teen kunnon postauksen kuvineen sit kotona koneella :) Nyt kampeen kuitenkin suihkuun ja meen sit ihmettelee vielä tota D.C:n ihmeellistä maailmaa. 

-Ronja

Lapsivapaa viikko alkaa nyt!

Tänää herätyskello soi 5.45 ja siitä sit vaa kampesin suihkuun. Siellä oli taas söpö pieni tuhatjalkainen seinällä ja meinas päästä muutamat riemunkiljahdukset. Join aamukahvin kaikessa rauhassa ennen töitä ja seiskalta kapusin yläkertaan. Pistettiin äipän kaa lapset valmiiks ja lähettiin aamupalalle ulos. Käytiin ostaa bagelit ja muffinsit ja mentiin leikkipuistoon syömään. Tänään tytöt ei saanu syödä mitään jauhotuotteita talon sisällä ja kymmeneltä aamulla niiden syöminen loppu sit kokonaan tältä viikolta.

Aamupäivä menikin ulkona ja yhdentoista aikoihin vein isomman playdatelle ja babyn päikkäreille. Pienemmällä oli playdate kotona, mut ei tuo osaa kyllä tätä playdate juttua. Minimonsteri teki palapeliä ja kaverit leikki keskenään. :D  Sit kaikki haluski ulos ja siellä sitte oltiinki 85 % tästä päivästä...

Lämpöä oli taas yli 20 astetta ja pääs muutamat kirosanat, ku löytyy ainostaan pitkiä housuja ja tennareita. Farkut jalassa pistelin sit menemään.

Baby heräs päikkäreiltä ja se huus ku syötävä 20 minsaa ku se säikähti/vierasti meidän siivoojaa. Sit haettiin isompi ja muksut söi lounaaksi juustoa, jugurttia ja vihanneksia. Kylvetin kaikki kolme ja se oliki toinen hetki tänää ku pystyin hetken istuu paikallaan. Isä tuli töistä ja tytöt juos sen perässä ja mie vein babyn kellariin leikkimään, mikä on tällä hetkellä talon ainut viileä paikka. En osaa / kehtaa säädellä noita yläkerran ilmastointeja.

Kolmelta mun hostiskä lähti muksujen kanssa mummolaan ja mie avasin Polly-pussin ja luin äitin kirjeen Suomesta. Sitten hengähdin hetken ja katoin Criminal Mindsia. (Lue nukuin..) 

Viestittelin kamujen kanssa ja sit kävin illallisen ja matkaevästä Whole Foods Marketista. Mun lempparia Whole Foodsista on kyllä tonnikala-avokado-sushirullat tummalla riisillä.. <3 Voiskin elää pelkällä sushilla..

Yep, that's me.

Kotiin päästyä Criminal Minds jatkukin telkkarissa, pakkasin vikat kamat Washingtonia varten ja lagailin ja nautiskelin hiljasesta talosta.

-Ronja

Viime päivät

Sää on nyt pari päivää ollu ihan täydellinen ja perjantaina asteita oli +24 ja lauantaina  New Yorkissa +23, kelpaa.

Perjantaina menin ajoissa sänkyyn, ajatuksena nukkua kunnon yöunet mut pyörin sängyssä vielä yhen jälkeen. 

Lauantaina menin sit Nykiin S:n synttäreiden kunniaks ja suunnitelmana oli mennä tsekkaa Central Park Zoo, mut jonot oli kilometrin pituiset joten vaan kierrettiin puistoa. S sai Frozen dvd:n ja pari korttia. Noi isommat pinkit kortit lähteekin Suomeen ens kuussa.

Oon maailman paras ystävä.
Happy Birthday S. Love u.

Mukana oli S:n sisko ja sen lukiokaveri Tankasta ja ai että ku naureskelin, ku se kaveri oli sen verran suulas ja muutenki semmonen ihana hömppä. Se yritti puhua miun kaa ruotsia, mutta ei nii taidoilla kyllä saada kunnon keskustelua aikaseks. 

Kävin lauantaina myös ekaa kertaa Chipotlessa syömässä ja löysin kyllä uuden kantapaikan. Chipotle on meksikolainen pikaruokaketju mistä saa burritoja, tacoja ja salaatteja. Lounaaks syötiin burritot kanalla. Meiltäkin löytyy onneks Chipotle aika läheltä. En tajua miksen oo käyny siellä aikasemmin, vaikka kaikki oikeesti puhuu siitä! Starbucksin vierestä löytyy tosin meksikolainen ravintola Blue Moon et syy voi olla siinä.. Jouduin lähtee illaks töihin ja aikasemmi bussimatka otti melkein 2 tuntia, mut kotiin tullessa se oli vaan vajaan tunnin. Jos se ois kestäny yhtään pidempään, oisin ihan armotta nukahtanu ja heränny jostain hornankuusesta.

Sunnuntaina miun piti herätä aikaseen.. No onhan se 12pm aika aikaseen. Join kahvit ja juttelin pitkästä aikaa ilman tappelemista H:n kanssa. Saanko kysyä toiset au pairit, miten teidän parisuhteet kestää tätä välimatkaa?
Mun piti sunnuntaina olla supertehokas, ku ajattelin et S tulee kotiin vasta illalla, mut vähä jälkeen puol yks se laitto mulle viestin että on tulossa kotiin. Siinä vaiheessa alko pää lyödä tyhjää. Tänään oli S:n viimenen päivä Englewoodissa. Vaikka se lähteekin vaan Nykiin, muuttuu meidän molempien elämät aika tavalla. S on oikeesti ollu miun kanssa ekasta päivästä asti, nähtiin Helsingissä ja siitä lähtien ollaan oltu ku paita ja peppu. Se tuntee miut paremmin ku kukaan ja ollaan nähty melkein joka päivä, parhaassa tapauksessa kahesti päivään.

Ku S pääs Englewoodiin, käytiin lounaalla Whole Foodsissa, froyolla ja kahvilla ja sitte vaa ajeltii ympäriinsä tsekkaa vielä kaikki paikat. Aika meni tänää ihan hirveetä vauhtia ja koko päivän oli semmonen ahistunu ja omituinen fiilis, mikä oli myös Helsinki-Vantaalla ennen tänne lähtöä. Vähän ennen kasia mentiin sit S:n luo hakee sen kamat ja hengattiin hetki sen hostpojujen kanssa.

Sitte tuliki se hetki ku S sano heipat sen hosteille ja me seisottiin niide pihalla ja itkettiin. Sen uudet hostit tulee sitä hakemaan ja siinä vaiheessa tuntu et sydämestä lähtee palasia irti. Kotiin päästyä kaikki vaan vitutti ja huomisen aikataulun saaminen ei auttanu asiaa yhtään.
Nyt on kuitenki aika ruveta unille, ku kello pärähtää soimaan 5.45.

Yks päivä lomaan.

-Ronja

Passover, Pesach

Hups, on vähä unohtunu tää blogin päivittely. :D Täällä on vaan takana niin perusviikko ku voi olla ja kuvasaldokin on ihan säälittävä.
Eilen meillä oli meidän tän kuun au pair tapaaminen jonne lähettiin S:n ja P:n kanssa. Mentiin Fresh and Fancy Farmille tekemään keksejä ja hilloa. Oli kyllä taas niin jäätävän tylsä tapaaminen että oksat pois. Mutta se täti joka leipo meille niitä keksejä oli oikein kiva ja se hillo oli hyvää.

Tänään miulla oli pitkästä aikaa illan kaikki kolme, aamupäivä meni S:n kaa hengaillessa ja käytiin sulkee sen pankkitili ja tehtii muitaki tarpeellisia juttuja sen lähtöä koskien. Hain muksut, tänää oli ihanan lämmin päivä ja isompi tyttö kulki t-paidassa, mut miulla oli kuitenki nahkatakki päällä. :D Tänää oli myös tosi väsyny päivä, mutta huomenna on jo kuitenki kauan odotettu viikonloppu!


Ens viikolla aika monella on spring break kouluista, mutta meidän perheessä tää kyseinen "loma" kulkee nimellä Passover tai Pesach. Pesachin aikana muistellaan Egyptin orjuudesta vapautuneita israelilaisia. Pesach on hepreaa ja liitty jotenkin vitsauksiin, joita Jumala pisti egyptiläisten riesaksi ku ne ei päästäny israelilaisia vapaaksi (ja kaikki kattomaan Egyptin Prinssiä nyt, sieltä miekin oon suurimman osan tiedoistani saanu..)

Miten tämä passover näkyy sitten juutalaisten kodeissa. Miun hostit ei oo kotona ollenkaan, koska se tulis todella kalliiks. Passoveria varten talo on puhdistettava kaikista jauhotuotteista. Kaikki murot, leivät, keksit, snacksit sun muut lentää siis armotta roskiin. Passoverin ajan syödään matsa-leipää ja jokaikisen ruokatarvikkeen täytyy omata merkintä : "Kosher for Passover"
Vaikka joku tuote ei sisältäiskään jauhoja, mutta se on avattu se lentää myös roskiin. Avaamattomat, jauhottomat tuotteet voi pitää kotona.
Muutenki koti on siivottava tätä viikkoa varten.

Passoveria varten täytyy ostaa myös uudet astiat. Mun hostit menee hostiskän vanhempien luo ja ne on joutunu hommaamaan uudet lautaset, lusikat, haarukat, veitset, lasit ja kattilat ja pannut Passoveria varten. Meidänkin babylle piti tilata uudet maitomukit. Tämä tehdään sen takia, ettei vaan mikään astia olis ollu kosketuksissa jauhotuotteiden kanssa.

Passover viikko alkaa seder-aterialla, josta en tiedä kamalasti, mutta meidän muksut on tehnyt kirjoja ja kuppeja sitä varten. Tänään vanhempi tyttö halus laulaa ennen nukkumaanmenoa parit passover laulut ja siinä minä sitten istuin lattialla ku ne lauleli hepreaksi :D

Seder-ateriassa on eri vaiheita ja se alkaa sapattiaterian tavoin viinin (alkoholittoman omenasiiderin tai rypälemehun) siunaamisella ja juomisella. Sitten pestään kädet (kuten sapattina) ja dipataan persiljaa suolaveteen ja juodaan se.. Tätä ei siis tehdä sapattina. (huom. kaikki tämä tieto on kuulopuheelta, että virheitä saattaa esiintyä)
Sapattina syötäisiin challah leipää, mutta sederinä syödään , ihanan mautonta, matsa-leipää. Tän jälkeen käydään läpi 4 kysymystä ja 10 vitsausta.  Sitten siunataan ja juodaan annos viiniä. Siitä taas käsien pesulle ja matsan kimppuun. Sen jälkeen siunaillaan ruuat ja syödään ja siunataan lisää matsaa ja syödään illallinen.
Ennen illallista piilotetaan pala matsaa, jonka lapset sit etsii jälkkäriksi ja sehän on hurjan jännittävää.
Illallisen jälkeen rukoillaan ja juodaan taas annos viiniä ja sitten rukoillaan, siunataan muita, lauletaan ja kerrotaan tarinoita.

Miun tietämys tästä juhlapyhästä on aika rajoittunut ja tää riemu jää näkemättä, ku lähen tiistaiaamuna niin aikaseen kohti Washingtonia, mutta varmasti saan kuulla tästä lisää jos haluan.


Nyt mie kuitenkin meen hampaiden pesulle ja kaivaudun sänkyyn, vaikka kello onkin huimat 8.40 :D Tää päivä on vaa ollu ihan kammottavan jäinen, nimimerkillä pistin uunin ajastimen 8 minuutin sijasta 8 tunniks, ois mahtanu tulla hyvät kalapuikot.


-Ronja

Elämäni aakkoset

Oon ihastunu tähän postausideaan joten tässä ne tulee; elämäni aakkoset.

Autoilu, okei tää nyt kuulostaa ihan höpöltä, mutta muistan ku joskus teininä en malttanu odottaa että pääsen vihdoin ajaa autolla! Tykkään ihan hirmusesti ajamisesta ja aika monesti kuskin hommat onki napsahtanu viikonloppusin. Täällä "joudun" ajamaan päivittäin osana töitä ja rakastan tota autoa jolla ajelen, vaikka se onkin automaattivaihteinen. Liikenne on täällä ihan erilaista ku Suomessa, mutta kun pitää silmät ja korvat auki ja on kokoajan valppaana, pääsee hurjan pitkälle. En malta odottaa ku joku päivä saan sit ikioman auton. Kyllä semmonen valkonen Audi A6 tai sähkönsinen BMW ois aika kiva..

Bruno, eli meidän koiruus. Bruno tuli meille 2009 jolloin olin Jenkeissä. Bruno on melkein 4 vuotias ranskanbulldoggi joka osaa olla maailman ärsyttävin, typerin, laiskin, ihanin, itsepäisin ja söpöin koira ikinä. Vaikka se onkin aiheuttanu miulle paljon päänvaivaa, esim. kusemalla mun sänkyyn useammin ku kerran, nii on se silti ihana ja elämä kotona ois ihan erilaista ilman sitä. :D <3

Cuddling with the special someone <3

Dreaming. Mie oon aina ollut unelmoija. Se pitää vaan mielen virkeänä ja se tunne kun pitkäaikaisista unelmista tulee totta, on vaan parasta ikinä.

Elämä - on lahja. Oon ottanu miun elämän aika pitkään itsestäänselvyytenä ja sen ei pitäis olla niin. Pitäisi osata arvostaa tätä elämää joka on annettu ja niitä asioita jotka siinä on. Miulla meni aika useita teinivuosia pimennossa, enkä tajunnu miten hienoa elämä voi olla. Ja parastahan tässä elämässä on se, että minä itse voin vaikuttaa siihen millaista siitä haluan.

Finland. Suomi on mun koti ja tulee aina olemaan. Oon aina ollut ylpeä siitä että oon suomalainen ja se vaan korostuu kun asuu muualla kuin Suomessa. Suomi on loistava maa asua ja meillä on siellä niin monta asiaa paremmin kuin esim. Jenkeissä. Kaipaan täällä ollessa jatkuvasti ihan perusjuttuja Suomesta kuten vessoja, ruisleipää, pullaa ja ruokaa. (huomaako et on vähä nälkä, tätä kirjottaessa xD)

Grillaus. Grillauksesta tulee vaan mieleen kesäpäivät tädin pihalla tai ruuanlaitto mökillä. Mie oon ihan ehdoton grilliruuan ystävä ja se vaan kuuluu Suomen kesään!

Herkut.. Oon aina ollu kunnon hiilarihiiri ja rakastan herkkuja. Suklaa, karkit, pullat, leivokset, kakut ja ihan kaikki makea on miun mieleen. Miun lempparikarkkeja on ehdottomasti Pollyt.

Itsenäisyys ja itsenäistyminen, tällä tarkotan sitä että aikuistumisen myötä mulla on ollut mahdollisuus tehdä päätöksiä omaa elämääni koskien. Au pairiksi lähteminen on tarkottanu itsenäistymistä ja itsestään huolehtimista. Tämä on ensimmäinen kerta kun asun poissa kotoa ja tää on ollu mulle huikea itsenäistymisprosessi, vaikka muiden katon alla asunkin.
Tietenkin on myös mahtavaa että Suomi on itsenäinen maa.

Juhannus tarkoittaa aika pitkälti mökillä oloa perheen kanssa. Vaikka teininä vastustinkin mökkijuhannuksia tai ylipäätään mökillä oloa, niin kyllä vanhetessa (hah oonki nin vanha jo) alan arvostaa perhettä ja ihan vaan sitä aikaa mikä vietetään yhdessä. En oo ikinä ollu juhannusta bilettämässä vaan melkein aina oon ollut mökillä Lappeenrannassa ja mitä luultavammin aion tulevaisuudessa olemaankin.

Kirjoittaminen on ollu miulle aina henkireikä ja tulee aina olemaan. Yleensä miun kirjotukset muodostuu miun päähän ensin kuvina ja siitä siirrän ne paperille. Joskus miun pään valtaa ainoastaan yks ajatus tai lause ja se on heti kirjoitettava ylös. Miulla on koneella kansiollinen näitä lauseita joita päädyn aina täydentämään. Oon myös pitäny päiväkirjaa vuodesta 2001 ja sinne on tullu kirjoiteltua myös paljon.

Lapset. Oon aina ollut todella lapsirakas ja oon aina rakastanu puuhailla kaikenlaista lasten kanssa. Monta vuotta väitin kivenkovaa että haluan ainaki 12 lasta, mutta voin kertoa että luku on pienentynyt huomattavasti :D Toivon kuitenkin että saan joku päivä ison perheen. Oon vanhin miun sisaruksista ja serkuista joten sitäkin kautta oon paljon saanu kosketusta lapsiin. Yläasteella olin kaks kertaa peräikkäin työharjoittelussa lastentarhassa ja lukion jälkeen töissä ensimmäisellä luokalla. Au pairiksi halusin aidosti sen takia että saan tehdä töitä lasten kanssa.

Musiikki. Kävin pianotunneilla kun olin pieni, mutta jossain vaiheessa sekin sitten lopahti ja kyllä oon harmitellu sitä vanhemmalla iällä. Oon ihan surkea lukemaan nuotteja mut silti pimputtelen aina välillä kotoa löytyvää pianoa. Rakastan kuunnella musiikkia ja tykkään laulaa. Lukiossa olin musiikkiluokalla ja keskityin siellä kyllä aika pitkälti laulamiseen vaikka yritinkin silloin tällöin soitella kitaraa ja pianoa x)

Naimisiinmeno. Kuten varmaan jokainen nainen, myös minäkin olen haaveillut omista häistä jo pikkutytöstä asti. Haluan ehdottomasti naimisiin joku päivä, mutta oon kyllä jaksanu sanoa että en mene naimisiin ennen kuin kaikilla ihmisillä on mahdollisuus mennä naimisiin.

Oma aika on asia jota oon aina arvostanut paljon. On ihanaa kun ei ole kiire mihinkään ja parasta on vaan olla yksin kotona ja juoda kahvia ja kirjotella, kuunnella musiikkia, tehdä kotitöitä, käydä salilla / lenkillä, soittaa ja laulaa tai vaan olla.

Perhe. Miulla on maailman paras perhe. Ja miun perheeseen mie lasken aikalailla kaikki sukulaiset :D Äiti, iskä ja sen perhe, pikkusisko ja veljet, mummi, eno, täti, Tuke, serkut, Pekka, Anna, Tuija, Jensku, kummit ja niiden perheet ja kaikki. Perhe on yhteisö. Se tukee, rakastaa ja on aina mukana vaikka välimatkaa löytyiskin useita kilometrejä. Pusuja Suomeen.

Rakkaus. Tarviiko tätä nyt selittää. Rakastuminen ja rakkaus on tunteina ihania ja on ihanaa huomata olevansa rakastettu. Tarkoitan tällä myös rakkautta itseen ja elämään ja sitä että rakastaa itseään tarpeeksi ja pitää itsestään huolta.

Sisarukset. Miulla on siis neljä sisarusta; kolme pikkuveljeä ja pikkusisko. Se että saan olla isosisko kaikille neljälle on miusta maailman paras asia.

Teatteri on ihan ehdottomasti mun toinen koti. Ei oo elämää ilman teatteria. Rakastan esiintymistä, teatteriesitysten katsomista ja ihan vaan yleisesti sitä fiilistä mikä siellä on.

Uskonto. Tää on vähän näitä juttuja mitkä merkitsee mulle tosi paljon, mutta pidän ne aikalailla itselläni. En tiedä näkyykö tää musta mitenkään ja tulee varmaan joillekkin ihmisille yllätyksenä, koska en siitä puhu muuten ku kysyttäessä. Jumalaan uskominen on ollu mulle aina itsestäänselvyys ja isomummi opetti että joka ilta on luettava iltarukous. Rippileiri oli mulle jotenki opettava kokemus ja siellä uskonto nousi vielä isompaan arvoon. Mulla on aika usein mun rippiristi kaulassa ja kun pakkasin tavaroita tänne, mietin että lähteekö rippikoulusta saatu Raamattu myös mukaan.
Uskonto on aina ollu myös miun lempiaine koulussa ja jos asiat ois menny eri tavalla, opiskelisin varmaankin uskontoa tälläkin hetkellä yliopistossa. Miun mielestä jokaisella on oikeus uskoa mihin haluaa ja uskonto on asia josta ei pidä väitellä, vaan jokaisen tulis kunnioittaa toisten näkemyksiä uskosta.

Vine-videot. Oikeesti ne on mun päivän piristys ja joka aamu ku tsekkaan Facebookin ja Instagrammin, katon samalla uusimmat Vinet. Miun lemppareita on Christian Delgrosso, Marcus Johns, ScottySire, Curtis Lepore, Jerome Jarre ja monet monet muut.

Walking Dead, tää saattaa nyt kuulostaa vähän hassulta, mut Walking Dead on ollu mun lempparisarja ihan siitä asti ku se alko pyöriä. Oon kattonu jokaisen jakson ja ootan aina sunnuntai-iltaa ja sitä ku mun lempparisarja tulee ja voin tunniks nollata pään täysin ja seurailla miten Rick Grimes tappelee zombeja vastaan. Sen lisäks tää sarja on herkkä, jännittävä ja se pistää ajattelemaan.


Ystävyys. Mulla on maailman parhaat ystävät. Kuten jo ystävänpäivänä sanoin, miun sisarukset on yksiä mun parhaista kavereista ja sen lisäksi multa löytyy ystäviä ihan junnuiästä asti. Vuosien varrella oon saanu ihania ihmisiä elämääni ja täällä ystäviä on tullut lisää. S on varmasti ihminen joka pysyy miun ystävänä aina mummoikään asti.


Äiti. Miulla on maailman paras äiti, ei siitä sen enempää. En myöskään malta odottaa että joku kaunis päivä tulevaisuudessa, miekin voin kutsua itteäni äidiksi.

Before I die.

-Ronja