Chaos keeps you going

Tiistaiaamu tuntu ihan maanantailta, koska mun maanantain työosuus oli niin naurettavan pieni. Muksut oli ihan fine, isoin oli pukeissa ku pääsin yläkertaan ja pieninki puki nätisti päälleen. Baby ryömi mun syliin mut nähdessään ja oli taas ihan älyttömän ilonen. Se on semmonen sylivauva. Tytöt lähti kouluun ja mie nukuin pari tuntia ja tein dinnerin valmiiks ja hain S:n kyytiin. Mentiin Starbucksiin ja siitä sit CCF:n viereiselle ostarille ja kirjakauppaan ja mie selailin valehtelematta kortteja (mun hostiskän synttärit on huomenna ja mulla ei oo sille mitäänn..) varmaa puoltuntia ku ne oli nii älyttömiä xD

Huomaa upea Dora-laastari

  




S osti kirjan sen äidille ja lähettii sit outlet mallille josta bongattiin noi upeat Angry Birds hatut! Ne jäi kuitenki kauppaan ku täällä alkaa olla jo lämpimämpi.. S osti H&M:ltä paitoja ja mie laukun. Sit mentii Whole Foods Markettii syömään salaatit ja siellä istuttii ja kello oli yli kolme. Joku miun sisällä sai mut tsekkaa mun tän viikon schedulin ja siellähän se oli; pienempi tyttö ois pitäny hakee kolmelta..... Olin jo niin tottunu et sillä oli musaa koulun jälkeen tiistaisin, mut se oliki peruttu.

No siitä juoksujalkaa miun autolle ja hakemaan neitiä. Kello oli 3.35 ku päästiin lähtee tarhan pihasta, thank God prinsessa oli helppo ja meidän piti ajaa vielä kotiin hakee S:n auto ku sillä oli carpool ja siitä isomman tytön koululle. Vanhemmat muksut piti olla hakemassa 4.00 ja me kurvattii minineidin kaa pihaan 4.03 ja parkkipaikkaa piti ettiä hetki. S juos meidät kii ja kaikki viis muksua saatiin survottua kahteen autoon ja mentiin donitseille kaikki seittemän. Kyllä mahettiin olla näky, saatiin yks donitsi ilmaseks ja ne kuus donitsia makso yhteen 2,99$ eli käytännössä ei mitään. Ku lähettiin donitsipaikasta kotii mun isompi totes: "I like S better than you.. I want her to be our au pair" "Oh do you want me to go back to Finland so S could be your au pair?" "Well yeah?" Kyllä lämmitti sydäntä.

Retards.. retards everywhere!

Once in a lifetime- healthy lunch

<3

Kotona syötiin, leikittiin peiliä ja mentii sit yläkertaan. Lupasin lukea tytöille monta kirjaa, jos ne on valmiina sänkyyn ja siinähä sitä sit luettiin Prinsessa Ruususta, Tuhkimoa ja Lumikkia. Lumikin kohdalla mun pienempi oli vaa "Ronja this is your favourite!" - en tajuu miten se pysty muistamaan sen ku sanoin nii joskus vuonna kivi ja keppi.

Huomenna on mun hostiskän synttärien kunniaks pidempi työpäivä ja kaikki kolme monsteria. Hirveesti on muistettavia juttuja ja tekemistä mut jonkun ihmeen takia tykkään tommosistä hässäkkäpäivistä. Kaaos pitää kiireisenä ja se vaan sopii miulle, meneepähä päivät nopeemmin. Huomenna ollaan taas keskiviikko ja sit onki enää 70 päivää ku mun eno tulee!

Nyt lähen takas outlettiin ostaa Beyoncen Heat - hajuveden ku se on alennuksessa vaan 30 dollaria. :)


-Ronja

Okemo part 3 - "your family is practising to live without au pair"

Lauantaina "nukuin" yheksään - yli yheksän tuntia unta, ei paha. Kurkkua vähän puristi ja joka paikka oli vieläki ihan jäätävän kipee, erityisesti oikee polvi joka oli vähä turvonnu ja siinä oli hirvee mustelma. Ku tytöt oli saatu ulos, mie uskaltauduin ulos omasta huoneesta ja join kahvin ja lähin rinteeseen ku siivoojat tuli. Laskin vajaan  tunnin ja sitten menin alakerran baarin kattoo Suomi - USA peliä. Kyllä tuulettelin ja kannustin suomea, ettei varmasti kellekkää jääny epäselväks mistä oon. Ja en ollu ees ainoa suomalainen :D Oikeesti mikä todennäkösyys on löytää toinen suomalainen senki kokosesta paikasta!

Olin ihan yhtä hymyä ja ehkä hieman kuittailin meidän huimasta kiekkovoitosta. Oikeesti 5-0. Oon kyllä nii lätkähiiri henkeen ja vereen ettei oo todellista. Sitten laskinki melkein kolmeen asti ja vikassa mäessä mun jalat oli niin kipeet että meinas itku päästä. Mut laskeminen suju jo tositosi hyvin ja jos oltas oltu reissussa vielä pari päivää, oisin vedelly niitä hyppyreitä. Okemo Mountain Resort oli paikkana kyllä ihan huikee, teen sinne reissun ehdottomasti vanhimman pikkuveljen kanssa parin vuoden sisään.

Illasta olin töissä ja vahdin meidän tyttöjen lisäks myös S:n hostpojuja. Tehtiin pitsaa (eli semmoselle roiskeläppäpohjalle tomaattikastiketta ja juustoa) Sitte muksut rupes kattoo alkuperästä Charlie and the Chocolate Factoryä  ja kaikki taisteli unta vastaan ja silmät ristissä katteli sitä leffaa. Mieki makoilin muksujen kanssa ja voi että kaikki neljä oli niin sulosia, varsinki S:n pojut. Neki on niin tottunu miun seuraan et ne tulee makoilee iha viereen ja antaa silitellä hiuksia ja höpöttelevät kaikkia juttuja. Vanhemmat tuli vähä ennen ysiä ja sit mie siirryin kattoo uusimman Putouksen. Lauantai oli kyllä hyvä päivä :) Ku makoilin hotellin sängyllä ja ikkunasta näky vuoret ja auringonlasku iski haikeus, voispa joka päivä herätä moisiin maisemiin ja vaan laskee päivät.

Sunnuntain lagasin sängyssä, ku fiksuna tyttönä pakkasin jo edellisenä iltana. Vähän ennen 12 luovutettiin huoneet ja mentiin hostmomin kaa kattoo ku monsterit laski vielä. Ilma oli ihanan aurinkoinen ja lämmin, nii mikäs siinä oli ulkona seistä. Ku monsterit oli laskenu tarpeeks, mentiin vuoristorataan! Mie menin siihen isomman neidin kanssa ja iskä pienemmän. Se oli semmonen kahen istuttava vaunu, josta sai ite säädellä vauhdin. Se oli oikeesti ihan superhauskaa ja neiti vaa huus siellä et "Faster faster!" vaikka mentiin nii lujaa ku vaan pysty. Se meni siellä rinteiden yläpuolella ja meni oikeesti aika kovaa ja korkeella, oli huikeeta.

Sitte syötiin lounas ja lähettii ajelee kotiin. Monsterit nukku onneks pari tuntia ja mie aloin lukemaan Kajsa Ingemarssonin kirjaa Matkalaukkumorsian ja yhtäkkiä tajusin olevani sivulla 164 ja neidit heräs. (suosittelen) Isompi monsteri joi Tropicanan omenamehua ja se tuoksu ihan omena Somersbylle, ai että tuli Kerubi ja Lauantaidisko niin elävästi mieleen!
(Tänään oon btw ollu 3 kuukautta juomatta ja polttamatta et pisteet mulle..! (kuulostan ihan alkoholistilta xD))

Kotimatkalla haettiin kiinalaista ja syötiin dinneri monstereiden ukin kanssa, joka toi babyn kotiin <3 Tuntu et se oli kasvanu noissa viidessä päivässä iha huimana.
Dinnerin jälkee menin S:lle ja mentiin CCF:ään.

Oli ihan huiput 5 päivää ja haluisin kyllä ehottomasti takasi. Lomailu on parasta, vaikka mulla oli aika easy maanantai. Työt alko 2.45pm ja hain pienemmän monsterin ja sit niiden mummo hengailiki tyttöjen kanssa ja kylvetti ne ja mulla oli vaan baby 5.15 lähtien, kylvetin sen ja sit hostäiti tuliki kotiin. Hostisi tuli ennen tyttöjä ja sitte tytötki tuli mummon kanssa joten olin töissä tänään ehkä tunnin.

S sano mun tän viikon aikataulun nähdessään et "Your family is practising to live without an au pair.." Mulla on tällä viikolla kyllä iha naurettavan vähä töitä ja koko viikonloppu vapaata. Mutta ei nuo taitais ilman aupparia pärjätä.. Ehkä..

Nyt oottelen et S pistää mulle viestiä et se on off. Meidän kännykät ei oo tosin toiminu kovin hyvin lauantaista lähtien. Tänäänki S tuli suoraan ovelle ku ei menny viestit perille. Meillä ei oo laskettelureissun jäljiltä oikein mitää safkaa, et suunnataan varmaa dinnerille, vaikka pitäis mennä varmaan salille ku mun hostiskä siitä kokoajan puhuu ja on noita kiloja kertyny vaikka muille jakaa..

Täällä on muuten ihanan keväistä, ainakin vielä nyt, keskiviikoks uhattiin snow dayta. Kevät saa miut aina jotenkin haikeeks ja iloseks samaan aikaan et katellaan mimmosen kevätväsymyksen se iskee tänä vuonna. Nyt mie lähen S:n kaa kuitenkin ulos.

Oli ehkä sekavin postaus aikoihin, mut näitä sattuu :)

-Ronja

Okemo part 2

Torstaiaamuna heräsin siihen ku aurinko paisto pimennysverhojen välistä. (tai  meidän neitien huutoon..) Hereillä olin reilusti ennen kaheksaa ja lähdettiin porukalla hakee meille rinnelippuja. Mun hostit osti miulle siis kolmen päivän rinnepassin jota varmaan pidennetään sunnuntaille riippuen säästä.  Sit lähdettiinki viemää tytöt laskettelukouluun, jolta löyty hintaa 122 $ päivä.. Molemmat neidit jäi sinne hyvillä mielin ja me lähdettiin sit äipän ja iskän kanssa vuokraa miulle lumilautaa ja bootseja. Mie taas hurmasin vaaleudellani (lue tyhmyydelläni) eihän mulla ollu mitään hajua mistää paunoista tai incheistä. Kummasti kuitenkin apua löyty taas vaikka muille jakaa, ku neljä jäbää siinä rullaili mulle siteitä lautaan.

HEAVEN <3

Sit tulinki hetkeks huoneeseen, puhuin pikkuveljen kaa ja lähdin lautailee ekaa kertaa kahteen vuoteen. Kyllä siinä piti kerätä rohkeutta, ku menin ekaa kertaa tuolihissillä ja pyllyllehän sitä tuli lennettyä joka kerta hissistä poistuttua. Laskin vaan tota helpointa mäkeä, mutta sekin oli pitkästä aikaa tosi hauskaa.
Parin tunnin jälkee alko iskemään nestehukka, joten kävin jääteet huoneeseen ja nukuin "pikku"päiksyt. Sit hengailtiinki kotona ja S:n hostpojatki tuli tähän. Muksut lähti uimaan ja mie siirryin omaan huoneeseen rentoutumaan ja rupesin ajoissa nukkuu. Ulkoilma on niin ihanaa, mutta kyllä se vie voimat.

Naurahdin ehkä hieman..

happy, happy, happy

Perjantaina heräsin siihen ku joka paikkaan koski ja etenki koko vasen puoli oli ihan jumissa. Lasken siis vasen jalka edellä joten se oli ihan odotettavaa. Jokainen lihas huus hoosiannaa ja käveleminen oli kunnon tönkköä. Ulkona sato vettä, mut menin kuitenki laskee parit mäet. Sit oliki kahvitauon paikka ja menin Roundhouseen kahville ja jättikeksille.

Huono kuva, mut kiva paikka !

Siinä sit selailin facebookkia ku yhtäkkiä sain Suomesta ei nii kivoja uutisia ja ryntäsin kahvin kaa omaan huoneeseen ja Skypen ääreen. Pari tuntia siinä sit vierähti huoneessa ja sit päätin lähtee taas nollaa ajatuksia, söin lounaan ja lähin laskemaan. Vettä sato oikeesti tosi paljon, mut bongasin mun hostiskän ja tytön ja niiden kanssa vedettiin hissillä ylös. Ne lähti pidempään mäkeen mut mie tyydyin pienempään ja lähdin laskee sitä. Vedin sen ihan liian kovaa, aikasemmilla kerroilla ku vauhti meinas loppuu kesken. Sitten yhtäkkiä lauta töksähtää siihen lumivesimössöön ja meikäläinen lentää hirveetä kyytiä selälleen ja pää pamahtaa kanssa lumeen. Se mäki riittikin siltä päivältä ja tulin takas huoneeseen. Pienempi monsteri tuli kans aika nopee hiihtokoulusta ja sit myös isompi ja S:n hostpojat. Sit pistettiin Leijonakuningas pyörimään. Aina ku katotaan jotai leffaa, varsinkin mun tytöt kyselee KOKOAJAN mitä tapahtuu ja miks noin tehään. S:n pienempi hostpojuki oli ihan pihalla.

Oli ehkä maailman paras keksi, lupaan syödä noita huomenna kuus.

On oikein kosher-eväät..

Sit oliki sabbath ja vanhemmat, muksut ja mie siirryttiin syömään. Siinä ne sit lauleli sabbath - lauluja ja siunasivat rypälemehun ja mie istuin ja kuuntelin ja oli kyllä taas vähä ulkopuolinen olo :D Kyllä kristinusko on vaan mun juttu. Sitten syötiinki ihan liikaa ja muksuilla riitti vauhtia vaikka muille jakaa. Kasin jälkeen tyttöjä ruvettiin laittaa sänkyyn joten mie lähdin poolille ja uimaan! Sieltä löyty ulkoallas ja poreammeita ym. Mun hostiskä sano aikasemmin että ihan satavarmasti saa jonkun taudin jos ui ulkona pakkasella joten pitihän sitä mennä kokeilee. Oli kyllä ihanan rentouttavaa lillua +28 hot tubissa. Lihakset sai levätä ja oli ihana uida pitkästä aikaa.

Kello on nyt vähän yli kymmenen, mut oon jo ihan valmis sänkyyn. Huomiseks on luvattu nättiä ilmaa, toivottavasti niin on. Tiedän et huomenna tulee myös Suomi-Usa peli, mut en sitä sapatin takia voi kattoa. Ehkä ihan hyvä vaan. Toivon niin kovaa et Suomi voittais nii pääsisin aukoo vähän päätä S:n hostiskälle ku sen mielestä Suomi ei pärjää urheilussa. Oikeesti Jenkkien tietämys Suomesta on ihan surkeeta että se pistää välillä ihan ärsyttämään :D Oon huomannu et Jenkit tietää Jenkkilästä, mut Eurooppa ja etenkin Skandinavia on niille ihan yhtä hepreaa. (okei todella huono sanavalinta ku mullaki on juutalaisperhe joka puhuu myös hepreaa) Alkaa nyt olla sen verran levottomat jutut et pesen hampaat ja luovutan suosiolla tältä illalta.

Mun Tanska roommate training schoolilta on nyt virallisesti rematchissä joten muut aupparit huomio, jos tiedätte perheen joka etsii au pairia let me know, niin saadaan Annelle uus perhe.

-Ronja

Okemo part 1

Keskiviikkona lähdettiin yhden jälkeen ajelemaan kohti Vermonttia ja Okemon laskettelukeskusta. Takana oli kaks päivää isomman neidin kanssa kotona, ku ensin oli President day ja tytön koulu oli tällä viikolla kii muutenkin. Tiedossa oli yli viiden tunnin ajomatka mut se ei haitannu ainakaa miua yhtään, koska miusta autolla matkustaminen on kivaa. Siinä näkee maisemia, voi lukea, höpötellä ja meidän tapauksessa laulaa paljon. Autoreissuista tulee aina mieleen matkat mökille kesäisin. Mitä lähemmäs Okemoa päästiin sitä enemmän maisemat vaihtu lumisemmaks ja vuoret oli ihan jäätävän korkeita. Lumen lisääntyessä maisemat alko muistuttaa enemmän ja enemmän Suomea ja miulle tuli mieleen lapsuus ja matka mummolaan, ku ajeltiin tuolla pitkin metsiä pilkkopimeessä lumen ympäröimänä. Käytiin pitsalla ja siitä suunnattiin hotelliin. Minimonsteri totes huoneeseen päästyään että eihän täällä ole edes sänkyä ku ovesta sisään tullessa ekana tuli pöytä vastaan :D Meillä on täällä siis huoneisto, monsterit nukkuu levitetyllä sohvalla, miulla on oma huone ja hosteilla oma. Miun huoneesta löytyy jäätävän kokonen sänky ja vaatekomero ja muutenki koko kämppä on ihan timanttinen. Ihanaa päästä pois Englewoodista ja omasta kellarikomerosta (josta kuitenkin tykkään) Ihanaa olla luonnon keskellä, HOTELLISSA ja lunta on vaikka muille jakaa. Kyllä miun suomalaisuus täällä vaan korostuu ku oon ollu yhtä hymyä ku lunta on joka puolella ja asteita mittarissa vaan -3.

Hotellille päästyä tytöt oli ihan ylikierroksilla joten pakenin kiertelemään sinne tänne. Täältä löytyy ulkouima-allas, sisäuima-allas, spa + gym, kauppoja, parit baarit ja aivan huippu henkilökunta!

Matkajuoma "pieni" kahvi. Oon olku täällä liian kauan ku Jenkki-kahvi alkaa maistuu hyvältä.

Mun luola

Mun luola sängyltä käsin ja huikee vaatehuone.

Keittiö

Master bedroom (ja joku hyypiö peilissä)

Miun ja tyttöjen vessa, (joka ei oo luonnossa oikeesti mikää pissankeltanen)

Huomenna nappailen parempia kuvia ulkoa :)

 

Miun hiljaiselo kesti aika huiman monta päivää, mutta ajettelin tulla päivittelemään ku kerranki löytyy jotain muutaki ku sitä normiarkea pyykinpesuineen ja S:n kanssa kahvitteluineen sekä ihan kameralla räpsittyjä kuvia. Hirmunen väsymys painaa päälle joten tää olkoon tämmönen tekstin tynkä ja palaan huomenna asiaan jos illalla löytyy voimia laskettelupäivän jälkeen. Huomenna ois tarkotus hypätä laudalle melkein kahden vuoden tauon jälkeen joten on pieni jännitys päällä. Mun hostit makso koko tän reissun ja lupasivat maksaa kolmen päivän rinnelipunkin lumilautoineen päivineen! :) 

Hyvää yötä Okemo, God morgon Finland. 

-Ronja

In the silence, I rediscover who I am.

Lauantaina mentiin S:n kaa vaihtaa öljyt mun autoon. Miulla ei ollu mitään hajua mitä se käytännössä tarkottaa, mutta ajettiin semmoseen mestaan missä ne sit teki kaiken meidän puolesta. Siellä oli töissä kuus jätkää ja niistä neljä pyöri meidän auton ympärillä ja selitti suu vaahdossa mitä ne tekee. Minä ja S pidäteltiin naurua, koska mitäänhän me ei siitä ymmärretty. Mua arvailtiin ruotsalaiseks ja ne muut paikalla olleet autojensa kanssa sai kyllä hitainta palvelua koskaan, ku huomio oli jotenki keskittyny meidän autoon.. Mut öljyt saatiin vaihdettua ja jotain muutaki ne siihen hääräs ja kun oltii lähössä yks niistä jäbistä iski mulle puhelinnumeron kätee ja totes vaa että  "text me".  Sure..

"Yep I'm listening.."

"No idea what you are saying.."

Pahoitteluni kaikille tän blogin lukijoille, mut nyt täällä alkaa hiljaisuus mun osalta. Mulla on takana elämäni vaikeimmat kaks viikkoa  ja osa voi johtua siitä että oon yhteydessä Suomeen. Blogi muistuttaa miua jatkuvasti Suomesta, ku tiedän että ihmiset siellä lukee tätä. Suljen siis mun Suomi-kännykän, (=whatsapin) Skypen ja Facebookin ja yritän keskittyy elämään täällä. Ens viikolla lapsilla on koko viikko vapaata ja keskiviikkona me lähetään reissuun että katotaan millon palailen kirjottelee tänne. Jospa tää olo lähtis tästä helpottuu.

-Ronja

Ystävänpäivä

Olin off ystävänpäivän aamun ja iltapäivän.  Nukuin siis yheksään ja kävin suihkussa ja S tuli hakee miut. Mentiin kahville ja juteltiin eilisestä toista tuntia ku ei nähty ku S oli sen verran myöhää töissä ja sillä oli "talk" sen hostien kanssa. Sitten käytiin S:n luota snackseja ja mentiin meille kattoo tietenkin Suomi - Norja matsi. Mie huikeena lätkäfanina huusin ja tuulettelin Suomen puolesta, mut S raukka ei tiedä ees koko jääkiekon sääntöjä xD Go Finland!

Sit soittelin siskoille ja niiden perheelle Suomeen ja tuli muutamat tipat valutettua, ku ne vietti siellä ystävänpäivää porukalla ja mie olin sillä hetkellä yksin kotona.

Miun siskot ja veljet on kyllä yksiä miun parhaimmista kavereista. Pus <3

<3

Vaikka inhoonki ystävänpäivää, koska se on mun mielestä hirveetä hypetystä nii kyllä tänään uhrasin hetken jos toisenki kirjotellessa ystävänpäivätoivotuksia mun ystäville Suomeen. Ystävänpäivä on täällä ihan huge deal - mut onneks se ei pahemmin meidän perheessä näy (voi ehkä johtua siitä että se on tänä vuonna perjantai eli sapatti) En kyllä tosin tiedä minkä vaaleanpunaisten kauhistusten kanssa mun hostit tulee kotiin.

Friends since 2006, I love you Miksu <3

My best friend, my greatest support <3

My boys <3

Sisters make the best friends <3

<3

 

 

 

Hyvää ystävänpäivää kaikille mun rakkaille, vaikka en kaikista kuvaa löytänykkää tältä koneelta nii ootte silti mun sydämessä. Lässyti lässyti, vetäkää päät täyteen miunki puolesta. <3

Great friends are hard to find,

difficult to leave

and impossible to forget.

-Ronja

Slow days.

Alkuviikko meni koomatessa. Maanantaina aamutohinan jälkee olin vapaalla viiteen asti, ku tytöt oli mummonsa kanssa . Lagasin kotona ja katoin Criminal Mindsia ja skypetin H:n kanssa toista tuntia. Sillo tuntu et maailma kaatuu niskaan ja tajusin että mun ystävien määrä täällä on todella vähäinen. Hain babyn ja hengailin sen kanssa varmaan tunnin, kunnes äippä tuli kotiin etuajassa. Rakastan kyllä tota mun babya ku se on nii helppo. Tytöt tuli myöhään kotiin ja ne painu suoraan yläkertaan ja olin off. Käytiin ajelee ja mäkissä ja siinä olikin mun hurja maanantai.

Tiistaina meillä ramppas remppamiehiä ja pakenin niitä S:n luo. Siinä sit juotiin kahvia ja juoruttiin monta tuntia kunnes lähettiin kauppaan. Ostin ekaa kertaa mun hostvanhempien kortilla itelleni snackseja ja oon ollu täällä melkein 2,5 kuukautta, ne makso huimat 5 dollaria eli käytännössä ei mitään. Ehkäpä sitä jatkossa uskaltais ostaa jotai muutakin. 3.35 ajettiin S:n kaa peräkkäi hakee isompia muksuja ja S lähti kotiin, mie hain pienet ja S oliki yhtäkkiä mun perässä ku käännyin kotipihaan :D Hostiskä oli kotona joten aika helpot kaks työtuntia oli tiedossa. Kylvetin babyn ja that's it, ku niiden mummoki tuli tänne. Olin off 18.30 ja en tehnyt mitää koko iltana ku S oli töissä.

Keskiviikkona remppamiehet valtas meidän talon ja tein kotihommia. Sitten lähin S:n luokse ja töihin. Hain molemmat tytöt ja vein pienemmän S:n luo playdatelle ja lähettiin isomman kaa puheterapiaan. Sillä aikaa ku neiti oli siellä hain babyn ja mulla oli kaikki kolme. Tytöt meni ihan sekasin ku ne remppamiehet oli vieläkin meillä ja ne ois halunnu juosta niiden perässä eikä syödä dinneriä. Olin off aikasemmin ku meillä oli au pair tapaaminen 7.30.. Menin S:lle ku sen hostäiti pisti viestiä et on myöhässä ja Saksa-N tuli kanssa ja siellä ooteltiin ja kello oliki 7.30. Pistettiin meidän LCC:lle viestiä et onko meidän järkeä lähteä enää ajamaan ja se totes vaan että ei. Meillä on ollu nyt kolme tapaamista, joista yks peruuttiin, yks kesti sen 30 min ja nyt missattiin toi. Mentiin sit vaa  froyolle ja N:n luo kattoo leffaa.

Torstaina oli meidän viides lumipäivä. Miulla oli hermot kireellä ihan koko päivän ja se kostautu sit hirveenä päänsärkynä ku lopetin työt. Baby oli kiukkunen ja se on alkanu kiljumaan ja sanon sille  joka kerta et se kuulostaa ihan siskoiltaan. Vanhempi neiti oli taas ylienerginen ku oltiin kotona koko päivä, mut mun pienin monsteri oli ihana! Se katteli Aladdinia miun sylissä ja anto pusuja ja puuhattiin paljon yhessä.
Olin töissä 8-15 ja nukuin sen jälkeen kolmen tunnin päikkärit, kattelin Paavo Pesusientä ja lagasin sängyssä.

Tää viikko on ollu vähän onneton. Tähän on sisältyny hirvee määrä koti-ikävää, itkua ja lapsien kiukuttelua vaikka työtunnit onki ollu aika vähäiset. Tää työ ei oo oikeesti mitään helpointa ja vaatii paljon nii henkisesti ku fyysisesti. En tiedä mikä tilanne on ku on isompia lapsia, mut kolmen alle kuusvuotiaan hoitaminen on hemmetin rankkaa. En oikeesti osannu kuvitella että tää ois tämmöstä. Oon päätyny miettimään mimmosta miun elämä vois olla tällä hetkellä Suomessa - paha virhe. Mutta niin ne päivät täällä vaan kuluu, vaikka ne ei oiskaa helppoja ja tuntuuvat ikuisuudelta.

"että en sua mä muistais onko sellaista tuntia
mulla on ikävä kotiin ja lintujen laulua
viereesi tahtoisin tulla tuntee ihosi lämpimän
jätä ikkuna raolle sulle suukon mä lähetän
päivät on täällä hitaita
yöt nopeemmin mennä sais
mut pitkään on ootettava
että kätes mua koskettais"

-Ronja

73. päivä - Äiti

23.33 tiistai-keskiviikko välisenä yönä jenkkiaikaa, joku/jokin aukas mun itkuhanat. Miun päähän mahtu tasan ja ainoastaan yks sana ja ihminen ja se oli äiti. Avasin koneen ja pistin valot päälle ihan sillä samalla sekunnilla, koska tiesin että en saa unta ellen pura niitä ajatuksia johonkin.

Täällä ollessa miusta on muovautunu niin äitin tyttö ku olla jo voi. Jos jokin asia menee pieleen tai ikävä kasvaa suurimmilleen, haluun vaan napata kännykän käteen ja soittaa äitille. En oo todellakaan aina ollu äitin tyttö, vaan pikemminkin ehkä mummon tai iskän, mutta äitin kanssa oon silti ylä- ja alamäet kulkenu. Äitiraukka on joutunu kestämään miun kaikki kommellukset ja murrosiän temppuilut ja elämänvaiheet ja muutokset, kasvaessaan itse samalla aikuiseks. Oon asunu äitin kanssa koko elämäni, lukuunottamatta pientä irtiottoa mummolassa. Oon aina ihaillu mun äitiä, se on ehkä yks parhaimmista näyttelijöistä jonka tiedän. Äiti on vahva nainen ja se on aina tienny minne päin se elämässään menee. Se on kasvattanut ja kasvattaa edelleen kahta lasta ja voisin sanoa että hyvää työtä äiti on menny tekemään, sillä miusta ja miun veljestä on kasvanu päämäärätietoisia ja omanlaisia yksilöitä.

Tyttöjen kiukutessa, ajattelen vaan omaa äitiä ja sitä kaikkea mitä se on miun kanssa joutunu kestämään. Oon osannu olla ihan hirvee teini ja en ees halua kuvitella mimmonen oon ollu uhmaiässä. Kuitenkin kun ikää, ja toivottavasti viisauttakin on tullu lisää, miusta on tullu järkevämpi ja äidin ja miun yhteiselo on helpottunu. Ja onhan se. Teinivuodet nyt vaan kuuluu siihen pakettiin mitä lasten myötä saa. Muistan jos äiti pyys olemasta laittamatta liikaa meikkiä, tungin vaan enemmän ja enemmän luomiväriä ja kajaalia ja sehän näytti ihan kamalalta. Oon yrittäny olla kapinallinen, mutta samalla vähän pelännyt äitiä. Hukkasin joskus itseni tosi pitkäks aikaa ja sitä myötä ehkä äidinkin, mutta etsiessä itseäni löysin myös äidin ja sen että en vois elää ilman äitiä tai olla tää nainen joka oon tänään.
Oon aina ollu ehkä maailman surkein puhumaan tunteista ja en oo siinä edellenkään hyvä, mutta täällä ollessa oon oppinu niin paljon itsestäni ja tunteista läheisiä kohtaan, että sitä on vaikea etukäteen kuvitella. Täällä viisastuu ja oppii sietämään tai ainakin elämään ikävän kanssa. Ja se ikävähän on vaan merkki siitä että välittää ihmisistä. Ja sitä määrää miten paljon äidistä (ja muista rakkaista) välitän ei voi sanoin kuvailla. Täällä oppii arvostamaan asioita ja ihmisiä Suomessa ja ne kasvot tietokoneen ruudulla auttaa jaksamaan hyvinkin pitkälle. Tiedän että palatessani kotiin sitten tulevaisuudessa, tää vuosi on antanu mulle huimasti. Se on antanu mulle kykyä arvostaa sitä mitä mulla elämässäni on. Kaikkia niitä ihmisiä jotka tekee miun elämästä just miun elämää.

Oon ollu täällä 73 päivää. Kesäkuun 12. päivään on ihan hemmetin monta päivää, mutta en malta odottaa sitä hetkeä, riemua ja iloa, mikä pääsee irti ku nään äitin ja pikkuveljen ekaa kertaa kunnolla kuuteen kuukauteen.

Kyyneleet lopetti virtaamasta, kun ajatukset sai ulos. Nyt voin nukkua sen kuus tuntia ja lähteä katsomaan mimmoset monsterit aamulla odottaa. Ja sitten voinkin taas ajatella äitiä ja pahoitella mielessäni omista uhmaikävuosista.

Kiitos äiti <3

-Ronja

My weekend

Lauantai - lounas, kahvi, ostarilla pyöriminen, IKEA, illallinen ja lisää kahvia, paljon puhetta kodista, Suomesta ja Tanskasta, kesän 2015 ja Bostonin retken suunnittelua, hyvät yöunet ja monta tuntia autossa.

Sunnuntai - Haribon Click mix, uus Putous, Walking dead maraton ja UUS JAKSO, Skype ja täti, kahvia, mummi, äiti, Kaapo ja H <3 150 skypeminuuttia, Japanilainen supermarketti, highway ja Terra, sushia ja lisää lunta.

Onnellisia hymyjä ja odotusta, toivoa.

Melko onnistunu viikonloppu, kun unohtaa koti-ikävän.

-Ronja

No more snow days, please..

Sunnuntaina meillä oli Super Bowl bileet ja paikalla oli reilusti yli 40 ihmistä (suurin osa oli tosin lapsia..) Meillä oli siellä ihan jäätävä kasa ruokaa ja söin varmaan viikon edestä. Meiltä löyty kotoa koristeita ja pöytäliinassaki luki Super Bowl.
Näin S:ää ekaa kertaa pitkiin aikoihin ja meidän Super Bowlin seuraaminen meni siihen että syötiin ja juoruttii kunnes oli halftime show:n aika. Nyt haluunki sitten Bruno Marssin keikalle, oli se sen verran hyvä! Halftime shown ajaks valot pistettiin pois ja telkkari sika kovalle että varmasti ei missata mitään siitä ilosta.

                          

Sunnuntai-iltana saatiin tieto snow daysta ja maanantaiaamuna heräsinkin 7.11 viestiin, ku hostmom pisti viestiä et isomman tytön koulu on kiinni. Muuten miulla ois alkanu työt 2.45pm joten ei ärsyttäny yhtään... Yläkertaan mennessä isompi tyttö kuitenki vielä nukku ja se heräili reilusti yheksän jälkeen joten mie pystyin kattoo rauhassa telkkaria ja syömään aamupalan. Sitten ovelana sain sen siivoomaan mun kanssa, kun leikittiin samalla että lattia on tehty laavasta. Neiti ihan onessaan pomppi sohvalta toiselle ja siivoili juhlien jälkiä. Kaikki se siivous osottautui kuitenkin turhaks, koska meidän muksujen lisäks meille tuli leikkimään 5 muuta tyttöä ja niiden äidit ja yks poikavauva. Nuoremmat tuli kotiin jo 12.30 ja kaverit aikalailla heti sen jälkeen joten aikamoista hulinaa oli koko päivä.

Maanantaina meillä meni myös sähköt kaks kertaa ja toisella kerralla meille uhkailtiin et ne palaa vasta illalla yheksän jälkeen mut ne palas kuitenki jo onneks puolen tunnin kohdilla. Lunta tuli oikeesti tällä kertaa varmaan lähemmäs 10 cm ja siinä pyryssä ei pahemmin tehny mieli ulos. Tommosten työpäivien jälkeen haluis vaan ulos, mut eihän tuolla oo mikään auki ja mun ei kauheesti anneta autolla ajella lumen takia.

                              

Tiistaina tytöillä oli koulua ja vielä harrastukset koulun jälkeenkin joten olin off melkein neljään! Käytiin S:n kaa pitkällä lounaalla ku juteltiin viikon edestä kaikki asiat. Sit käytiin froyot ja minä fiksuna tyttönä jätin jätskikupin autoon, joten tytötkin pääs jätskille. Oltiin kotona  vasta viiden maissa ja meidän siivooja oli vieläkin täällä xD Se tuli ennen 11 ja oli viiteen.. Tytöt teki temppuradan ja leikittiin ravintolaa dinnerin ajan. Käytiin läpi myös aakkosia suomeks. Sitten tytöt meni kylpyyn, pienempi oli hienosti ja isomman kanssa taisteltiin varmaan 15 minuuttia. Sitten äiti toi babyn ja pistin sen nukkuu ja äiti luki tytöille. Sit se lähti Nykiin ja pistin tytötkin nukkumaan. Tyttöjen nukkuessa söin sit tosi fancyn dinnerin prinsessalautaselta ja Spiderman mukista.. Fancy au pair life jne.. 

                             

                 

Keskiviikkona meillä oli taas lumipäivä. Ulkona ei ees satanu lunta, vaan vettä mutta miulla alko työt 9.30 kaikkien kolmen kanssa. Äiskä lähti töihin ja mentiin muksujen kaa vaihtaa vaatteet.. Siinä sitten babyn vaippaa rupesin vaihtamaan ja se pissas miun housuille :D Kävin vaihtaa housut ja olin pistää sitä aamupäiväunille ja se sit puklas mun päälle.. Omaa vauva-arkea odottaessa sitten joskus.. Babyn päiksyjen ajan katottiin Pientä Merenneitoa.

                             

Leffan jälkeen syötiin pastaa ja lähettiin S:n luo. Kyllä riitti huisketta ja hulinaa viiden lapsen kanssa. Neljän jälkeen suunnattiin kotiin, mut ennen sitä väännettiin mun isomman tytön kanssa varmaan 10 minsaa. Kotona syötiin heti dinneri ku tytöt oli niin nälissään.

Viiden aikoihin olin jo ihan kuolemanväsyny. Kolmessa lapsessa on vaan hitosti hommaa ja pitää huomioida niin miljoonaa asiaa. Teinitytöt pitäs lähettää au paireiks nii kyllä varmasti teiniäitien määrä vähenis :D Siinä vaiheessa ku kannat vaippakassia, 10-kilosta babya, kaks tyttöä roikkuu käsipuolessa ja parhaassa tapauksessa sulta löytyy vielä oma laukku ja kolme tarhareppua, nii rupee miettimään että montako lasta haluaa ja millon..

Hostäiti tuli onneks ajoissa kotiin ja sen lisäks vielä isovanhemmat ja sitä riemua ku tää päivä oli ohi! Väsymyksestä huolimatta mentiin S:n kaa Starbucksiin ja froyolle ja söin niin paljon karkkia siinä froyossa että ei muusta väliä, vaikka oonki yrittäny herkuttelua vähentää. Kotiin tulin vähän ennen yheksää ja vedin yökkärit päälle ja telkkarista tuli uusin Criminal Minds!!

Kaks lumipäivää yhden viikon aikana on vaan liikaa. Tällä viikolla oon tehny enemmän töitä ku koskaan aiemmin ja edessä ois vielä huomenna hirveesti hommaa ja kaikki kolme ja perjantainaki on töitä myöhään. Viikonlopun aion kyllä ottaa niin rennosti ettei mitään rajaa.

-Ronja

2 months in States

Mihin nää kaks kuukautta katos? Näihin on mahtunu paljon naurua, iloa, itkua, onnea, epäonnistumista, ikävää ja elämää. En voi uskoa että kaks kuukautta sitten tapasin ekaa kertaa S:n, sanoin heipat miun perheelle ja lentokone nous Helsinki-Vantaalta kohti New Yorkkia.

Kaks kuukautta sitten nukuin huonosti training schoolilla ja en tahtonu uskoa et oon Amerikassa. Enkä tahdo oikein uskoa vieläkään. Tää on arkea mulle. Jos joku ois sanonu mulle pari vuotta sitten että asut New Jerseyssä 20-vuotiaana, en ois välttämättä uskonu.

Mulla on edessä vielä monta kuukautta. Edessä on reissuja laskettelemaan, Miamiin, Antti, mun eno, äiti, veli, äidin miesystävä, sen tytär ja mummi on tulossa tänne, S:n synttärit ja täytän itse täällä ollessa 21.

Tietenkin mulla on ikävä Suomea ja tuun itkee vielä monet kipeät kyyneleet Skypepuhelujen yhteydessä, niinku torstaina ku soitin iskälle ja näin 2-vuotiasta pikkuveljeä ekaa kertaa kahteen kuukauteen. Tuun inhoomaan ja rakastamaan tätä paikkaa ja maata. Rakastan Suomea ihan sydämeni pohjasta ja tän kokemuksen myötä perhe ja kotimaa noussu sellaseen arvoon ettei muusta väliä.

Mut voin sanoa että nää kaks kuukautta on ollu elämäni nopeimmat. Kohta on jo kesä. Sit onkin mun synttärit ja sit oonkin jo melkein kotona viettämässä joulua. En voi olla varma kestääkö tää seikkailu miten pitkään, mutta tällä hetkellä näyttää siltä että täällä ollaan vielä 10 kuukautta.

Täällä oleminen, asioiden kokeminen ja eläminen on ollu yhtä tunteiden vuoristorataa. Yhtenä päivänä leijut taivaissa ja kaikki tuntuu hienolta ja mahtavalta ja toiset päivät on niin kamalia, että oon harkinnu laukkujen pakkaamista ja paluulentoa Suomeen. Jokainen Skypepuhelu antaa voimaa, jokainen paketti ja viesti Suomesta on muistutus siitä että ei mun elämä siellä oo hävinny mihinkään. Ne ihmiset on siellä ja pysyy. Täällä asiat tapahtuu ennätystahtia. Ihmisistä tulee osa siua ihan silmänräpäyksessä, opit ja sopeudut uuteen kulttuuriin ennätysajassa ja sun oletetaan oppivan olemaan maassa maan tavalla ja olemaan se au pair sillä hetkellä ku astut ulos lentokoneesta. Jos asiat tapahtuis tällä tahdilla Suomessa, ei mun pää kestäis. Jos elämä meni näin nopeesti ja asiat etenis tällä vauhdilla, oisin tullu hulluks jo ajat sitten.

Kun astuin ulos lentokoneesta 2.12.2013 mulla alko uus elämä täällä. Mulle muodostu ihan uudet jutut, kuviot ja ihmiset joiden mukaan piti vaan lähteä. Kun mun au pair vuos alko se oli ku ois hypänny johonkin tuntemattomaan ja lähteny elämään pikakelausvauhtia. Nyt on menty jo kaks kuukautta ja tuntuu et lähdin vasta eilen. Kahden kuukauden päästä mulla on eka loma, siitä kuukaus nii mun eno onkin täällä, siitä kuukaus nii äiti tulee. Kuukaus on lyhyt aika. Viikko on lyhyt aika, päivätkin tuntuu lyhyeltä. Mutta silti miulla on ollu samalla elämäni hitaimmat kaks kuukautta.

Nyt meillä on kuitenkin Super Bowl - juhlat ja aion ottaa päivän kerrallaan.

Hyvää kuukausipäivää minä ja USA. 

-Ronja

Super Saturday

Tänään nukuin vaan vähän päälle kymmeneen, ku meidän neideistä lähtee sen verran meteliä että ne toimii automaattisena herätyksenä. Unta oisin tarvinnu reilusti enemmän, koska eilen salin jälkeen ei pahemmin enää väsyttäny ennen aamukahta ja viikollaki unensaanti on ollu aika heikkoa (paitsi päiväunilla). Kävin suihkussa ja valmistauduin tähän päivään, kunnes kuulin oman nimeni mainittavan yläkerrassa ja sillä sekunnilla tiesin että 5-vee neiti on mun huoneessa kahdessa sekunnissa. Molemmat tytöt tuli sit mun huoneeseen ja niiden kanssa täällä kateltiin valokuvia ja oltiin ticklemonstereita. Sit mun hostiskäkin tuli käymään mun huoneessa ja oli ihan huippua ku se vaan istahti tohon mun sängylle ja höpöteltiin hetki.  :D

Meillä on huomenna juhlat Super Bowlin kunniaks, Tanska A kutsu meidät myös sen luo, mut halusin jäädä kotiin todistamaan sitä hömpötystä ja S ja sen poikaystäväkin tulee mieluummin meille.

Lauantain kunniaks mun perhe lähti tietenkin synagogaan ja ovella äippä sano että "Oh we got a package over here.. Wait a minute this is for you Ronja" Ja sitä riemua mikä siitä tuli. Hymyilin ku Naantalin aurinko, koska en osannu oottaa että se tulee vielä ainakaa seuraavaan 1,5 viikkoon. Vein paketin mun huoneeseen, nappasin aamupalaa ja ilosta itkien revin teipit siitä paketin päältä.

Äiti <3

Paketista löyty aivan järkyttävä kasa karkkia, PURKKAA, mun toppahousut, aurinkolasit, kaks heijastinta, kortti, lehtiartikkeleja teatteriin liittyvistä jutuista ja tietenkin uus cosmo ja parhaana juttuna; Jenni Vartiaisen, Jesse Kaikurannan ja Vain Elämää 1&2- kauden levyt <3

Lehtijutut koristaa mun huoneen seiniä ja oli ihana kuunnella Jenniä matkalla ostarille. Se fiilis oli vaan huikee ku ajat highwaylla, syöt Jenkki-purkkaa ja kuuntelet Jenni Vartiaista, aurinko paistaa ja sulla on omat Suomi-arskat päässä.

Kävin powershoppaa itelleni Targetista (eka kerta siinä kaupassa) treenivaatteita ja pari paitaa (4..) ja H&M:ltä mukaan tarttu yks paita mitä kävin kattoo jo pari päivää sitten. Otin kuvat vaan noista kolmesta ku ei toi iPhone laatu oo paras mahdollinen ja ne on ihan eri juttu päällä. Mut toi sininen paita Targetista on ainaki tosi kiva!

Urheilurintsikat 13 euroo!

                            

Ei ihan vielä pääse shortseissa treenailee, mut kohta!

                         

                       

Tulin Starbucksin kautta kotiin ja sit aloin juttelee pitkästä aikaa H:n kanssa kunnolla ja voin sanoo että tää on paras lauantai ikinä. Nyt mulla on tuolla karkkia vaikka muille jakaa ja uusin Putous löytyy Katsomosta. Ihan hassua ku en mie ois Suomessa osannu iloita siitä että Putous tulee joka lauantai tai et uus Cosmo ilmestyy samalla tavalla ku täällä. Se et nään H:n naaman ees pikselimössönä tietokoneen ruudulta auttaa jaksamaan tosi pitkälle, vaikka ikävä onkin tosi kova.

                 

<3

Nyt mie oon tosi onnellinen, oon töissä pari tuntia ja huomenna skypetän ennen juhlia Suomeen, kahteen otteeseen <3 Ja ku tää postaus on ollu superhypetystä jo muutenki nii voin sanoa että rakastan mun elämää täällä ylä- ja alamäkineen.

-Ronja