Life goes on and I'm moving with it.

S menee rematchiin, mutta tulevaisuus näyttää siinä mielessä valoisalta että sen uus perhe saattaa olla Nykissä eli me voidaan nähä melkein viikottain!

Vaikka S onkin menossa rematchiin ja elämä muuttuu täällä ihan toisenlaiseks, kesä ja aurinko saa miut paljon paremmalle tuulelle. Rupesin tänään funtsimaan et oon keskiviikkona ollu täällä neljä kuukautta ja seuraavina kolmena kuukautena ois aika paljon actionia tiedossa ja sit takana onki seittemän.

Takana on kuitenkin rankka viikonloppu, soitin jopa äitille Suomeen etten pysty tähän. Pahinta kuitenki koko viikonlopussa oli se kun jouduin kalkkunoiden saartamaks S:n pihassa xD Kaikki jotka tuntee miut, tietää että pelkään lintuja varmaan enemmän ku mitään. Ja ku noi pikku kalkkunat on semmosia puolmetriä korkeita ja ne hyökkäili auton kimppuun! Yritin päästä lähtemään S:n drivewayltä mut ne idiootit tunki vaan siihen auton taakse ja ei kauheesti huvittanu tappaa niitä siihen. Sitte ku yritin säikäyttää ne toitottamalla sitä torvea, mut ne vaan rääky vastaukseks. Siinä sitte vaa istuttiin autossa ja kalkkunat yritti hakata renkaat rikki. Vihdoin ku ne oli auton edessä nii uskallettiin peruuttaa siitä pihasta pois nii ne saatanat lähti juoksemaan meidän perään siivet hulmuten.

.___.

hyi v....

Jos aikasemmin pelkäsin kalkkunoita, nii nyt pelkään niitä ainaki 209 kertaa enemmän. Ja ku noita voi olla parhaassa tapauksessa 11 kerralla. Ne ku hyökkää kimppuun samaan aikaan nii kuolemahan siinä tulee.

Tänään varasin viikonloppureissun Bostoniin. Lauantaiaamuna mun bussi starttaa Englewoodista 6.50 ja sitten 8.10 lähetään Nykistä britti ja saksalaistytön kaa kohti Bostonia. Sain myös paketin Suomesta, mikä piristi kummasti. Karkkia on nyt varmaa kaheks kuukaudeks eteenpäin. Toivon vaan et voin paaston ajan pitää karkit mun huoneessa.

Mulla starttaa loma 14 päivä ja en vieläkää oo satavarma mitä aion tehdä, mutta yhtenä suunnitelmana on lähteä kohti Vancouveria.

5 päivää Bostoniin.
14 päivää lomaan.
37 päivää nii mun eno tulee.
73 päivää nii äiti tulee.

Kyllä nää päivät tästä kulkee. Ja kesä tulee.


-Ronja

But I'll always be with you. Forever.

S lähtee täältä pois.
Tultiin tänne samalla koneella, training schoolilla istuttiin vierekkäin, bussissa New Jerseyn jaettiin jännitys tulevista hostperheistä, ollaan jaettu jokaikinen asia täällä ja uskaltasin väittää tuntevani S:n paremmin kun kenenkään. Meistä on tullu niin läheisiä ystäviä, ettei jaksa oikein edes käsittää mitä tapahtuu kun se toinen ei oo enää tossa 2 minuutin päässä.

But no matter what happens, I will always be there for you. I will always support you and you know that only thing I want, is you to be happy. Even though it means that we have thousand miles between us, our memories and friendship will always stay. Even though I'm crying and it hurts, I'm crying 'cause I know you are happy now and that is the only thing that matters.
I love you girl. 




-Ronja

Crazy Saturday

                                     

Lauantaina Nykissä piti sataa vettä koko päivä. Lauantaina mun piti olla olla töissä 8pm. Lauantaina nukuin siis pitkään, koska en halunnu mennä cityyn vesisateessa. Heräsin 12 ku perjantai veny myöhään ja katoin ulos; 17 astetta ja aurinko paistaa. Ai että vitutti. Olin luvannu skypetellä Suomeen ja siinähän se pari tuntia vierähti. Kello oli jotain 2 ku olin valmis lähtee ulos. Ei haluttu lähtee enää Nykiin ku sinne menee parhaassa tapauksessa 3 tuntia pelkkiin matkoihin ja mun piti olla töissä. Käytiin kahvilla ja hiipparointii edestakasin. Siinähän se päivä menikin. Tulin kotiin seiskan jälkeen ja sit mun hostäiti sano että ne ei meekkään ulos, se ei voinu siitä aikasemmin ilmottaa koska sapatti...

Nukuin vartin tehopäiksyt ja S tuli hakee mut. Mentii Whole Foodsiin syömään, kuunneltiii tanskalaista ja suomalaista musaa autossa ja siitä sit meille. Sitten jostain kummasta saatiin huippuidea lähteä E:n luo Roselle Parkkiin. Sinne ajaa 40 min, mut mehän otettiin ja lähettiin ja kello oli jotain yli kymmenen.. Mentiin Roselleen, napattiin pojat kyytiin ja mentiin E:n luo parille drinksuille ja siitähän se draama lähti käytiin. Mut oli kiva ilta ja kaikki käänty lopulta hyvin.

E:n piti mennä töihin tänä aamuna, joten siitäpä sitten kaikki ylös ja me mentiin zombeina S:n kaa 7Eleveniin ja ostettiin törkee kasa juomista ja snackseja autoon. Käytii jossai takahuoneen vessassa ja voi luoja ku katto itteä peilistä nii aikamoinen mörrimöykky sieltä kurkkas. Lähettiin ajelee kotiin, painelin suoraan omaan huoneseen, kävin suihkussa ja painiskelin pienoisen darranpoikasen kanssa pari tuntia kunnes nukahdin. Että semmonen lauantai. Ihanaa arki ja maanantai tule jo.



-Ronja

Viikko asuina

En jaksais oikein kirjotella mun perusarjesta eli pyykkäämisestä, autolla ajelusta, kylvyistä, ruuanlaitosta tai pienten raivareista joten ajattelin nyt tehä tämmönen postauksen. Mun au pair "tyylissä" ei oo oikeesti mitään kehumista. Sitä ei voi kyllä edes tyyliks kutsua. Se on lähinnä sitä et mukavimmat vaatteet päälle ja aamusin raahaudun yläkertaan lökäreissä, hupparissa ja t-paidassa. Sen jäkeen nukun päiksyt, käyn suihkussa ja vaihdan yleensä ihmismäisemmät vaatteet päälle.

Maanantaina en ottanu "asukuvaa" kun mulla oli päällä toppi, poolopaita, huppari, huivi, pipo, legginsit, farkut ja takki ku lievästi paleli.

Tiistaina olo oli selvästi parempi ja pistin ekaa kertaa täällä oloaikana hameen päälle (tosin ostin sen ehkä viikko sitten). Tiistai oli ihan peruspäivä. Minimonsteri sai hirveen itkukohtauksen ku nukahti autoon ku oltii hakemassa isompaa ja siinähän sitä sit väännettiin. Raukka on vieläki kipee mut koulussahan se päivät on siitä huolimatta... Olin töissä myöhään ja katottii jotai kamalia säikytysvideoita S:n kaa ja ei oikein nukuttanu yöllä.

Tisdag

Viiden tunnin yöunien jälkeen taistelin itteni yläkertaan. Yleensä oon off 7.15 aamusin, mut keskiviikkona olin off lähempänä kaheksaa. Minimonsteri oli heräilly yöllä joten mamma anto sen nukkua tavallista pidempään ja voitte vaan kuvitella miten ilonen se oli herätessään. Keskiviikot on kiire päiviä joten piti valita mahollisimman mukavat vaatteet joissa voi juosta paikasta A paikkaan B ja tarvittaessa kantaa minimonsteria.
Keskiviikkoaamupäivän tuhlailin juoden kahvia ja kirjotellen pitkästä aikaa, samalla ku tein tytöille ruuan valmiiks. Illasta kävin shoppailee itelleni mustan maksihameen, kukkatennarit ja beigen huivin. Sit söin "elämä on epäreilua"- masistelun merkeissä parit merkkarit. Mun hostisi lähtee ens viikolla työmatkalle ja se on kaks päivää Helsingissä.

Onsdag

Torstaiaamuna oli ihan kamalaa herätä, joten vedin yöpukuverkkareiden kaveriks ruutupaidan ja hiukset nutturalla painelin yläkertaan. Isompi tyttö ja baby oli ainoastaan hereillä ja hostmamma kysy et voinko viedä minimonsterin kouluun jos sen antaa nukkua. Katoin itteäni peilistä ja totesin vaan sure. Äiti lähti babyn kaa ja mie pistin pyykit pyörimään, eli suurimman osan mun vaatteista, vedin farkut jalkaan ja aloin sohvalle päivystämään kahvikupin kanssa et millon neiti herää. Neiti heräs ja oli ku Naantalin aurinko ja mieki olin sitten yhtä hymyä. Pelkäsin nimittäin että sieltä tulee alas raivomonsteri, mut ei! Sain neidin valmiiks kouluun, ekaa kertaa ihan yksin ja neiti oli niin nättinä että! Harmi ku en voi laittaa lapsista kuvia tänne. Neidillä oli uus mekko ja se anto miun laittaa sen hiukset ( oon siinä ihan surkee mut neidillä on letti tänää koulussa) En nukkunu päiksyjä vaan kattelin jotai vauvaohjelmia aamun ja join kahvia :D

Ilta meni helposti ku äiti oli kanssa kotona ja se sit teki sabbath dinneriä tyttöjen kaa ja mie leikin babyn kaa kellarissa.

Torsdag
En onneks näytä yhtään väsyneeltä!

Perjantaina vein babyn kouluun ihan tarhapöllön näkösenä ja siitä sit tulin kotii päiksyille. Sapatti alko tänää tavallista myöhempään, joten olin töissä pidempään. Töiden jälkeen käytiin Ikeassa syömässä lihapullia ja perunamuussia, kävin ostaa ihanat kengät ja lähettiin Roselle Parkkiin.

                                       

                              

En ihan ton näkösenä kuitenkaa ihan koko iltaa ollu, vaan menin koko päivän perus neule/farkkulinjalla. Mun neiti kysy miks mulla on uimapuku päällä ku se näki miu peblum-topin. Meidän suunnitelmat kuitenki kusi, ku ei päästy sinne baariin sittenkään sisään / minä en päässy. Siinä vaiheessa kevyesti vitutti ja ajeltiin tuolla kuorma-autojen seassa ja maksettiin tulleja ja päädyttiin melkein New Yorkkiin. S on kuitenkin parasta täällä ja meillä oli hauskaa ja otettiin kamalia selfietä. S kävi ostaa mulle viiniä ja mie vedin verkkarit jalkaan ja katoin telkkua. Että semmonen perjantai. Jos huomenna ois vähän parempi lauantai.

-Ronja 

Mitä tänne kuuluu?

Torstaina meillä oli tän kuun au pair meeting ja ajettiin Irkku-pubiin St. Patrick's day dinnerille jolla en kyllä syöny mitään. Meidän LCC:t tarjos meille juomat ja alkupalat, hurjasti varmaa maksoki ne pari lasia kokista. Mun kyydissä sinne lähti Thaikku - P, Saksa-N ja S.
P asuu semmosessa järkyttävän kokosessa linnassa, mistä löytyy keilarataa, uima-allasta ja kuntosalia ja kyllä kaikilla loksahti suu auki ku kurvattiin P:n talon eteen.

Torstain asu, muuten mun au pair "tyylissä"
ei oo mitään kehumista :D

Noi päässä kuljn sit koko loppuviikon, not.

Perjantaina mun hostit lähti sapatiks isän vanhempien luo ja oli siellä koko viikonlopun. Perjantaina käytiin S:n kaa kattoo Non Stop joka oli oikeesti hyvä. Olihan se täynnä kliseitä ja se loppu ois voinu olla paremmin toteutettu, mut kyllä se uppos. Jengi siellä leffateatterissa kuitenki taputti ihan itku kurkussa, ku oli niin hyvin hoidettu tilanne Liam Neesonilta. Mie ehkä nauroin vedet silmissä siellä, ku porukka otti sen niin tosissaan.


Lauantaiaamuna lähdettiin Nykiin ja pyörittiin siellä viis tuntia. Käytiin kahvilla ja siellä kahvilassa yhtäkkiä mun korvaan kolahti ku yks perhe puhu SUOMEA. Meinasin hypätä kattoon ja virnistelin sit typeränä siellä ja ne varmaan luuli et yritän varastaa niiden lapset.
Kotiin ku pääs joka paikkaan koski ja jalat huus hoosiannaa. Nappasin iltapalaks pari kuppia teetä, ois ehkä pitäny jäädä kotiin eikä mennä sairastuttamaan itteään vaan lisää. Mutta oli kuitenki kiva paikka ja kyllä Nyki vie Englewoodin 10000000000000 - 0.

.

Love u girlfriend!

Tän näkösenä mä dallasin Nykissä. Toi takki on rakkaus.

Ens kerralla suuntana Gay Street ja sitä ennen jätskit tuolta.

Sunnuntaina heräsin entistä kipeämpänä ja kävin ainoastaan lounaalla ja leffassa ja sit tulinki kotiin jumittamaan ja kattomaan Walking deadia. Se sarja on vaan niin hyvä ja kerranki nään sen ensimmäisenä!

Tänään ajoin babyn tarhaan, pienempi tyttö on kipeenä ja sen äippä ja mummo on hoitamassa sitä päivän. Käytiin S:n kaa kahvilla ja sit menin hakee babyn. Se on ollu tänää ihan sika pahalla päällä joten eikös se kiljunu ja huutanu koko kylvyn ajan ja sen hetken ku yritin pukee sille yöpaitaa päälle. 

Äippä tuli kotiin ja sit tuli mummot ja vaarit ja juhlistettiin minineidin 4-vuotissyntymäpäivää !!! Tytöt soi kuppikakut ja pitsaa ja mie valmistelin muksujen eväät kouluun. Puolen tunnin hurjan juhlinnan jälkeen tytöt meni vanhempiensa kanssa yläkertaan et oli taas melkonen työpäivä, jopa 2h. 

Nyt rauhoittelen tässä ja ootan et S on off ja sit jos sitä lähtis vaikka syömään, tänään on tullu mentyä aikalailla kahvilinjalla.

-Ronja

I'm not shoppaholic I'm just helping the economy..

Tänään olin töissä vasta viideltä joten mentiin Starbucksin kautta ostarille. Käytiin läpi meidän vakkarikaupat kuten Garage, Express ja Wet Seal. Garagesta tarttu mukaan ihan rakkaustakki, jolla oli hintaa 32 euroa. Meidän piti lähteä kolmelta kotiin, mutta just ennen sitä löydettiin ehkä maailman paras kauppa. Love Culture. Siellä oli kaikkia ihania vaatteita ja yks farkkuliivi jäi vaivaamaan mun päätä erityisesti. S:n piti kuitenki olla kotona ennen neljää, joten päätettiin että lähdetään vielä töiden jälkeen ainoastaan käymään siinä kaupassa.

Mekko Wet Seal 14,40 euroa

Täydellisyys takki Garage 32 euroo.

<3

Eihän siinä hyvin käyny.. Mukaan tarttu farkkuliivi, semmonen kiva hamonen (ja niiden mukana ilmanen kassi) hiusöljyä ja käsirasvaa.. Eipähän tarvii syödä ulkona ennen lauantaita, ku tulee palkka tilille :D
Ku pääsin shoppailureissulta kotiin, oli pakko kattoo vikat jaksot Au pairit Lontoossa sarjasta ja voi hyvänen aika ku voisin kirjottaa oman postauksen mielipiteestäni siitä sarjasta. Huomiseks on luvattu lunta (??) Tänään oli taas ihana ilma ja viikonlopukski on luvattu vaikka kuinka paljon lämmintä.

Farkkuliivi vajaa 17 euroa

Ilmanen kassi (Y)

Nyt kuitenki vielä yks jakso Au pairit Lontoossa ja sitten mie yritän saada kerrankin kunnon yöunet.

-Ronja

Työntäyteinen tiistai

Maanantaina saatiin tieto et mun isommalla tytöllä on strep throat (?) eli tiistaina oli tiedossa kotipäivä. Olin ihan kauhuissani, ku tuon mun isomman käytös on ollu miua kohtaan ihan kamalaa. Mun hostitkin vähän jännitti mitä tiistai tuo tullessaan.

Alotin työt yheksän maissa ku äiti toi isomman kotiin, ku ne kävi viemässä pienet kouluun. Neiti ei siis ollu mitenkään erityisen kipeä, mut lääkärinmääräyksestä 24h poissa koulusta. 

Alotettiin päivä  leipomalla brownieta ja hyvinhän se suju. Molempien vaatteet meni tosin vaihtoon ku sitä taikinaa tahto löyty joka paikasta. Sitten neiti halus leikkiä vedellä kylpyammeessa, joten ehdotin neidille vaahtokylpyä ja siellähän se leikki sen aikaa ku browniet oli uunissa. Sit tultiin alas leikkimään ja pelaamaan korteilla ja päädyttiin kattomaan muutama jakso Muumeja. (<3)

Parhautta.

Huomatkaa ku neiti leikkas browniet xD

Neiti halus S:n mukaan lounaalle joten napattiin S kyytiin ja mentiin taas Friendlysiin. 

Sitten neiti pääs ekaa kertaa Starbucksiin ja lähdettiin "seikkailee" kävelyn merkeissä lähiympäristöön. Matkalla löydettiin vesiputous ja annan kyllä neidille täydet pisteet käytöksestä. Vaikka se ei jaksakaan olla aloillaan, niin parhaansa se tänään kyllä teki. Se sai tänään jakamattoman huomion, mikä teki sille varmasti vaan hyvää, koska itekki muistan/tiedän mimmosta on olla se vanhin lapsi.

Tänään ilma on ollu ihan älyttömän lämmin ja olin liikkeellä koko päivän ilman takkia. Ku hain minimonsterit, päätettiin heti että päivästä vietetään mahdollisimman paljon ulkona, joten lähdettiin kävelylle. Olin vähän kauhuissani ku viimeks ku oltiin liikenteessä tytöt juos kuuteen eri suuntaan ja korvat tuntu olevan täynnä pumpulia. Tänään meidän vaunulenkki suju kuitenkin tosi kivasti. Vaunulenkin jälkeen ois vaan tehny mieli olla ulkona, ihan vaan vaikka seisoa tuolla auringonpaisteessa.

Äippä tuli kotiin 5.30 ja sit olin off kaks tuntia, kunnes hostiskä lähti uimaan ja äiti Nykiin ja olin töissä reilun tunnin. S tuli meille ja naureskeltiin taas ittemme kipeeks ja lähdettiin vielä froyolle. Kymmeneltä olinkin jo sängyssä kirjottelemassa postausta.

Huomenna pitäis olla tiedossa helppo työpäivä, ku tytöillä on perus mummon kanssa hengailu päivä ja mulla on vaan baby. Eli se varmaan tarkottaa sitä et hengailen S:n ja sen hostpojujen kanssa aina viiteen asti. Torstaina meillä onkin tän kuun au pair meeting jonne mennään S:n ja uuden thaimaalaisen au pairin kanssa, jonka kanssa ollaan tässä tekstailtu.
Viikonloppu meneekin varmaan taas New Yorkissa.

Nyt unta niin jaksaa sen tunnin töitä aamulla.

-Ronja

Sex and City tour !

Lauantaiaamuna heräsin 7.22 siihen kun meidän hostisi kopisteli korkokengillään (tossuillaan) tuolla yläkerrassa ja siirteli penkkejä ja alko vääntää ruokaa. Keittiö on onneks suoraan miun huoneen yläpuolella joten en varmasti jää ikinä paitsi mitä siellä tapahtuu. Kahdeksalta aamulla meidän talo täyttyikin meidän hostperheen synagogan isistä (ei voi olla oikee sanamuoto) ja niiden lapsista. Oli meidän perheen vuoro hostata kiddish-club joka tarkottaa käytännössä sitä et ennen synagogaa vetästään kännit lihan ja viskin merkeissä.

Raahauduin suihkuun ja podin vaatekriisiä, koska tänään otettiin suunnaks New York ja Sex and City Tour!

Lähettiin bussilla 11.45 kohti Nykiä ja jouduttiin ottaa hitaampi bussi ja alkuperäsestä suunnitelmasta poiketen ei keretty hakee kahveja ku bussi oli myöhässä. Kun päästiin Porth Authorityn bussiterminaaliin jouduttiin juoksemaan metrolle ja otettiin tietenkin metro väärään suuntaan xD Siitäpä sitten hirveetä kyytiä ettimään metroa toiseen suuntaan ja ku päästiin oikeeseen metroon ja oikeelle pysäkille nii palloiltiin varmaa vartti eri suuntiin kunnes löydettiin Pulitzer Fountain ja meidän opas. Oltiin ekoja siellä ja päästiin jonossa ensimmäiseksi joten arvatkaas ketkä istu toisella penkkirivillä koko kiertoajelun! (jos ois halunnu varmasti päästä ekoille neljälle riville ois voinu maksaa ekstra 8$ mut vaan yhet oli maksanu sen joten päästiin parhaille paikoille)

I fell in love with Saturday's

Ja kaikki voi arvailla mikä tää mesta on.

Meidän opas oli aivan mahtava ja ilma oli ihanan aurinkoinen ja lämmin joten tuntu ihan keväältä. Matkan aikana kierreltiin kaikki must - Sinkkuelämää mestat, katottiin pätkiä sarjasta, syötiin kuppikakkuja ja naurettiin paljon. Käytiin Buddakanissa ( Kihon ja Carrien illallinen ennen häitä) seksikaupassa (kyllä, mutta Charlotte osti sieltä sen bunnyn..) kahvilla miestenvaateliike Saturdayssa, jossa oli maailman söpöin jäbä, menen siis takaisin, Cosmopolitaneilla (ei kysytty henkkareita jee!) shoppailemassa Bleecker streetillä, jossa on kaikki merkkikaupat ja paljon paljon muissa kivoissa paikoissa. Oli ihan huippu retki, suosittelen kaikille. Hintaa tällä lystillä oli vajaa 50$ mutta oli se sen arvosta.

Cosmopolitan Aidanin baarissa.

Sitten tajusin sen, rakastuin New Yorkkiin. Se vaati kolme kuukautta, vähän aurinkoa ja uuden näkökulman koko kaupunkiin. En malta odottaa ens viikonloppua ja sitä kun voin vaan ottaa bussin Nykiin ja mennä kahville Sohoon.

Huomenna on meidän minimonstereiden synttärit joten niistä lisää huomenna.

-Ronja

Täsä mie!

Hengissä ollaan, vaikka ei tänne blogin puolelle tuu kamalasti mitää normaalista poikkeavaa kirjotettua.
Rasti kuitenkin ruutuun minä oon herättänyt pienemmän monsterin neljänä aamuna ilman itkua, saanu neidille vaatteet päälle, saanu sen harjaa hampaat ja hiukset ja vielä käymään vessassa! (isommasta ei nyt tarvii puhua...)

uus rakkauspaita! Miut löytää instagramista nimellä rrrnja !

Maanantaina oli kevyt työpäivä, hostit oli kotona äiti neljältä ja isä vähä jälkeen kuuden. Ennen töitä ku menin hakee kahvia S:n kaa, meinasin kuolla nauruun, ku ne työntekijät jostain syystä muistaa S:n nimen lisäks myös sen vakkarikahvin.  Muutenkin siellä on kiva työporukka ja kyllä miekin tiedän nimeltä jo melkein kaikki. Maanantainaki jäin suustani kiinni yhden baristan kanssa. Töiden jälkeen käytii pitkästä aikaa Olive Gardenissa syömässä. Söin jotain munakoisohässäkkää ja oli kyllä hyvää! En Suomessa ois kyllä varmaan ikinä tilannu mitään tollasta, mut täällä nyt menee ku on niin erilaiset hinnat joten ei haittaa vaikka ei tykkäiskään. Meillä oli tarjoilijana joku jäbä joka oli vielä työharjottelussa ja se oli niin kiusallista ku se oli ihan pilalla. Laskun mukana se toi sit 7 palaa suklaata ja toivo et sanottas sen pomolle siitä pelkkää hyvää. Ja tottakai me niin tehtiin, koska saatiin se 7 palaa suklaata kahden sijaan :D

So good!

Oli mulla joskus omakin nimi.

Tiistaista en sano muuta ku et S:n kaa vietiin kuus seittemästa muksusta donitsille. Mulla oli rattaat ja baby ja kaikki neljä pientä tyttöä ja poika oli ihan ylienergisenä kaikesta siitä sokerista ja oli taas aikamoista säätöä. Hostit oli taas aikasemmi kotona, tytöt sai ruokaa ja kylvyn ja minä painuin ulos S:n kanssa.

Keskiviikkona olin off koko päivän aina 5.30 asti, ku tytöt oli mummollaan. Skypettelin, söin ja hengailin S:n kaa. Hain babyn ja sit tultii kotii ja äiskäki oli täällä oottaa. Pakkasin babyn eväät ja ku tytöt tuli kotiin niidenki reput seuraavaks päiväks ja siinäpä sen päivän työosuus.

Tää kaveri tervehti mua yks aamu olemalla ihan mun ikkunan takana.
Vähän säikähdin.

Torstai oli jumisin aamu ikinä, en ois millään jaksanu herätä ja päikkärit veny siihen kolmeen tuntiin. Söin nuudelisoppaa ja kattelin C.S.I Miamia ja lagasin sängyssä. Sitte hainki pitkästä aikaa isomman tytön ja sen playdaten. Mun tyttelin kaverin nimi on Remy ja arvatkaahan oliko mulla minkäänlaista aavistusta, ku lähdin niitä hakee että onko sieltä tulossa poika vai tyttö :D Hirmusen kovalla asenteella varustettu tyttöhän siellä oli. Oikeesti hämmentävää miten avoimestí ja paljon se höpötteli mulle, mut kaikenhuippu oli se ku neiti rupes huutamaan ja vinkumaan ja valittamaan mulle ku turvaistuin oli hänelle liian pieni. Siis se oikeesti kilju ja vinis ja ei Suomessa kyllä kukaa mukula lähtis tekemään tommosta!! Kyllä asioista voi sanoa ääneen jos ne ei miellytä, mut ei siinä nyt tarvii jumalauta ruveta kiljumaan ku sika jonka päätä leikataan.
S toi myös sen pienemmän pojan meille leikkimään mini-monsterin kaa ja ai että se oli sulonen.
Tän päivän aikana hajos lamppu, tussia löyty kokolattiamatosta, tuolista ja pyyhkeestä, isomman kaa väännettiin kylvyssä melkein tunti ja pienempi monsteri kilju isänsä kunniaks varmaan puoltuntia.
Ku muksut oli sängyssä lähdinki ulos, mut olin kotona sängyssä kattelee Simpsoneita jo vähä yheksän jälkeen.
Ku tulin kotiin, meidän hostit oli edelleen tekee ruokaa huomista sapattia varten. Ne sitten ihan rennosti sano vaa "We had a fire here.. Everything was covered with smoke.." Olin paniikissa et mitäs hittoa, meidän uunissa oli syttyny joku palo ja jouduttiin todistaa ettei palovarottimet toimi. Siinä vaiheessa ku tulin kotiin kaikki savu oli saatu ulos, mut meillä kyllä haisee kamalalle.

Semmonen alkuviikko. Huomenna taas perjantai ja sapatti. Lauantaina onkin suuntana New York ja sunnuntaina meillä onki Frozen danceparty, minimonsterin synttäreiden merkeissä sekä pitsaa ja kuppikakkuja babyn ekojen synttäreiden kunniaks. Lahjoja multa ei löydy vielä kummallekkaan, mutta onhan tässä vielä pari päivää.
Hyvää yötä, onhan tuo kello jo 9.43.

-Ronja

Haaveet

Anna tuulen puhdistaa, nostaa helmoja, heittää hiukset sekaisin.
Kevätmyrskyn kastella,

mekko liimata kiinni vartaloosi olet kaunis,

kaunis

 ja maailma on sun.

Tänne lähteminen tarkotti luopumista monista asioista. Yhtenä niistä oli lähteminen koulusta ja teatterin taakse jättäminen vuodeksi. Alotin teatterin harrastamisen ollessani 6-vuotias ja siitä lähtien oon kuluttanut aikaa teatterin lavalla ja lavasteissa melkein enemmän kuin kotona. Teatteri on ollut aina jotenki itsestäänselvyys meidän perheessä, koska sitä harrastaa äiti, mummi, äidin miesystävä ja sen kaksi tytärtä. Teatteriin on aina ollut todella vahva tunneside joten monelle mun tänne lähteminen teatterikoulutuksesta, oli aikamoinen järkytys. Ennen tänne tuloa opiskelin siis Näyttelijäntyön linjalla Joensuun Niittylahdessa. Miulla oli huikeet kaks kuukautta, mutta silti päätin lähteä au pairiks, just ennen ku Niittylahdessa alettiin työstää Leipäjonoballadia. Monet ajatteli siinä vaiheessa miun varmaan menettäneen järkeni, mutta joskus on vaan tehtäviä hulluja asioita ajattelematta sen pidemmälle.

Oon potenut koti-ikävää, kaivannut ihmisiä, kaivannut asioita, ruokaa, luontoa ja Suomea ylipäätään, mutta myös ennen kaikkea teatteria. Teatteria ja sitä tunnetta kun on 150 % elossa. Antaa ittensä ja koko kroppansa muiden nähtäville ja elää ja hengittää sitä tunnelmaa.

Miun elämä on ollu aina tasapainottelua teatterin, koulun, kodin ja kavereiden välillä.  Parhaimmillaan oon ollu kahdessa eri ryhmässä ja siihen päälle vielä musiikki tai tanssitreenit.
Näytteleminen ja teatteri on ollu miulle aina henkireikä koulukiireiden tai arjen stressin keskellä. Se on ollu mulle keino paeta ja olla joku muu. En oo luonteeltani ollu koskaan semmonen että hyppäisin huomion keskipisteeksi, ei en todellakaan. Kun ihmiset ekaa kertaa näkee miut, miua pidetään usein ujona ja vaisuna. Mutta miulla ei oo tarvetta siihen että arkena pistäsin itteni ja mielipiteeni ensimmäisenä kaikkien nähtäväksi, vaan saan sen tunteen kun oon lavalla. Kun oon lavalla kaikkien huomio keskittyy miuhun ja sillon mie oon elossa. Se huomio riittää minulle.

Täällä miulla on ollu aikaa miettiä mitä mie haluan tulevaisuudelta. Kuten yllä käy ilmi, teatteri on mulle henkireikä, mutta sen ohella myös kirjoittaminen. Mulle oli selvää jo yläasteella että äidinkieli on mun lempiaine ja katsoin mun äidinkielen opettajaa silloin jo ylöspäin, lukiossa tunne vain vahvistui. Ei mulla oo mitään hajua mistään pilkun paikoista, mutta luova kirjoittaminen on mun juttu ja oon siinä hyvä.

Yläasteen jälkeen oli selvä juttu et meen lukioon ja saan kolme (ja puol) vuotta armonaikaa päättää mitä teen tulevaisuudessa. Lukion jälkeen lähdin Thaimaahan ja sen jälkeen olinkin töissä alakoulussa ja hain yliopistoon. En kuitenkaan päässyt ja sen jälkeen lähdin etenemään sitä mukaa mitä sydän sanoo. Pääsin Joutsenoon äidinkielen linjalle ja sitten teatterityönlinjalle. Jäin kuitenkin Joensuuhun ja yhtäkkiä tajuan eläväni New Jerseyssä ilman harmainta hajua mitä elämältäni haluan tai mitä sillä teen.

Oon aina ollu "kaikki mulle heti nyt "- tyyppi ja täälläki ku on menny huonosti, oon ollu valmis pakkaa laukut ja lähtee kotiin. Uskon kuitenkin kohtaloon ja tänne tulemisellaki on joku tarkoitus.
En tiedä millon meen kotiin, mut täällä oon yrittäny pähkäillä kovasti suuntaa elämälle. Rakastan teatteria, kirjoittamista ja matkustelua ja oonki yrittäny antaa kohtalon päättää mille tielle päädyn. Nyt kuitenkin järki on astunut kuvioihin ja haaveilen kovasti matkaoppaan ammatista. Toisaalta haluun olla töissä lasten ja nuorten parissa ja toisaalta en voi elää ilman teatteria. Oon vasta / jo 20 ja tän vuoden jälkeen tiedän että koulunpenkki kutsuu. Unelmatilanteessa kuitenki istuskelisin päivät jossain lämpimässä, kuten Turkissa, kahvikuppi kädessä kirjoittelemassa parvekkeella ja illat viettäsin teatteritreeneissä.



Huomenna kuitenkin herään 6.00 ja pistän tytöt valmiiks kouluun.

-Ronja

3 months

Nyt harkitsen kyllä ihan hemmetin tarkkaan mitä sanon :D Ku sanoin ääneen et tykkään noista hässäkkäpäivistä, tietenki keskiviikko oli ihan yhtä tuskaa. Aina ku sanon jotai seuraavana päivänä se tulee todistettua vääräksi..

Keskiviikkona ja torstaina mulla oli kaikki kolme, keskiviikkona vielä isomman speech, pienemmän playdate ja perusiltapuuhat ja bedtime. Yritin saada isomman energiaa purettua ja lähettiin rattailla hakemaan pienempää S:n luota playdatelta puheterapian jälkeen. Noh baby oli ihan hyvin ja isompiki kuunteli miua vielä menomatkan. Ku käännyttiin takas, pienempi tyttö oli ihan kivasti ja kuunteli - sit baby alko itkee ku syötävä ja isompi paineli 10 metriä edellä. Siinäpähän sitten yrität pitää pakettia kasassa ja työntää babya tuolla lumikinoksissa samalla ku se huutaa ja tytöt juoksee tien yli ja autoja tulee seittemästä eri suunnasta. Noh kotiin päästiin ehjänä ja tytöt sai ruokaa, vaikka mie pidinki huutavaa babya sylissä koko ajan. Sille tulee lisää hampaita joten ihan ymmärrettävää. Kylpyhetki ei sujunu yhtään sen paremmi, vaa baby huus ku se ei halunnu istua alas. Kaikki kolme sain kuitenkin sänkyyn ja ai että olin väsyny.

Torstaina mulla oli illalliseen asti vaa kaks pienempää joten oli aika helppo päivä. Isompi pisti oman shownsa pystyyn kotiin tullessa ja oli kyllä hermo kireellä ku neiti oli joka paikassa eikä kuunnellu, mut se nyt on jo ihan perussettiä.
Mulla on yleisesti ottaen ollu tosi hankalaa ton 5 veen kanssa ku se ei jaksa keskittyä ja kuunnella, mut aion ottaa asian puheeks mun hostien kaa ku ne tulee viikonloppureissulta.
Sit saatiinki kuppikakkuja iskän synttäreiden kunniaks ja lähdin S:n kaa salaatille. Sen hostdad oli unohtanu avaimet kotii joten ajettii aika nopeeta takas Englewoodiin ja sit mun autossa alko palaa bensavalo.
Bensikset menee täällä kii 10 ja ku lähettii ajaa kotiinpäin se mittari näytti et autolla voi ajaa vielä 4 mailia. Eli käytännössä ei mitään?! Kello oli 9.56 ku kurvasin bensiksen pihaan ja range näytti yhtä mailia.

Perjantaina olin off aamun jälkeen ja sit menin S:n luo sleepoverille ja käytii Whole Foods Marketista illallista ja parit drinksut.

Lauantaina heräsin sitte S:n sohvalta. S heitti mut kotiin ja sit puhuin äitin kaa puhelimessa ku skypeyhteys oli ihan surkee. Kyllä tuli puhelun jälkee valutettuu taas muutama tippa, tää ikävä on vaan ihan omituinen ku se hyökkää semmosina aaltoina. Eikä se oo pelkästään ihmisiä vaan mun kotikaupunkia ja muutenki Suomea ja kaikkia tapoja, ruokaa jne. Sit lähettii shoppailee ja H&M:ltä tarttu mukaa 60 eurolla vaatteita. S oli töissä lauantai-illan ja mie tulin kotii syömään Ben & Jerry's jätskiä ja kattomaan Au pairit Lontoossa Yle Areenasta. Oon ihan koukuttunu siihen xD Katoin kaikki jaksot ja totesin vaa että otan suunnaks Lontoon jossain vaiheessa.

yks niistä räteistä.

Lauantai oli pitkästä aika heikkoa hetkeä / päivää ja itkin valehtelematta varmaan kolme tuntia putkeen ja itku oli herkässä ihan joka asiasta. Itkin ihan lohduttomasti ja mietin että mitä ihmettä mie täällä teen.
Jos joku iskis lentolipun kouraan, en epäilis hetkeäkään vaan ottasin ja lähtisin ja en ikävöis kyllä yhtään takasin.

Hyvää kuukausipäivää minä ja USA.
It's just a bad day, not a bad life.

-Ronja