ärsyttää.

Mulla oli täällä luonnoksena oikein kiva postaus eilisestä. Kävin shoppailee ja pääasiassa VS:ltä Annille parit tuoksut. Tarjous oli 6 tuotetta 35 dollaria + 7. ilmainen. Sekosin ihan täysin ja tuolla kaapin päällä on aika monta purkkia ja Annia odottelee pinkki VS:n pussi tuolla nurkassa. Oli aika kevyt ja helppo päivä töidenki osalta, vaikka baby mun hermoille vähän kävikin.

Mutta sitten tuli torstai. Koko päivän olin ihan ketuissani, väsytti ja oli nälkä ja kiire. Keskiviikko -  torstaiyönä meitä runno ihan hirvee ukkonen. Heräsin keskellä yötä ihan järkyttävään pamaukseen ja koko talon ikkunat helis ja tuntu että katto lähtee irti. Siinäpä sit olin  hereillä keskellä yötä ja aamulla väsymys oli ihan jäätävä. Päiväuniakaan en saanu, ku olin aamupäivällä naapurissa vahtii maailman söpöintä, pikkusta,  niin tummanruskeasilmäistä 8kk vanhaa Eippaa. Tienasin 15 dollaria tunnilta ja oli oikeesti kivaa. Sit tulin kotii, tein hirveellä kiirellä ruuan, hain pienet ja sit isomman. Menin sinne babyroomiin ja babylla oli TUTTI SUUSSA?! Kotona tutin käyttö lopetettiin kaks kuukautta sitten ja tieto on menny sinnekki, nii vähä kummastelin. Tytöt oli ihan okei, syötiin aika äkkiä ku tultii kotii ja sitten se alko. Baby alko huutamaan ku ei ollu mikää ruoka hyvä ja se ei ois millää halunnu istua syöttötuolissa, joten mie kanniskelin sitä ja pidin sylissä ja söin lennosta.. Ainoastaan joku ihme puristettava luumusose ois kelvannu ja eiköhä baby ite puristanu sitä ja sitä saatanan sosetta lens ympäri keittiötä ja mua, nii siinä vaiheessa mun piti mennä laskemaan kymmeneen toiseen huoneeseen.

Tässä työssä ärsyttää niin paljon, ku pitää pitää yllä sitä jatkuvaa kestohymyä ja jos vituttaa nii sit vituttaa. Et voi purkaa sitä kehenkään ja taukoja ei voi oikein pitää, sillä mullaki on nii pienet muksut, ettei niitä voi vaan jättää keskenään. Ite kävin tänää vessassa kääntymässä, naama ja vaatteet luumusoseessa, ku baby huus täyttä huutoa syöttötuolissa ja tytöt oli kerranki hiljaa.

Äippä tuli kotii ja muksut saatiin sänkyyn. Jouduin leikkimään babyn kanssa tunnin isomman tytön huoneessa, ku äiti näpräs puhelinta ja tytöt katto telkkaria. Eihän sitä nyt tarvii viettää aikaa lapsiensa kanssa. Baby esitteli iskän tullessa sen kävelytaitoja ja nyt se pääsee jopa ite seisomaan.
Vanhemmat lähti jollekki hienomalle illalliselle ja minimonsteri löi ja potki meitä aikuisia ja se sai taas vaihteeks pienen hermoromahduksen. Sain sen sänkyyn ja sinne se jäi.

Tänää oli ihan hirvee päivä. Oon nii väsyny tähän touhuun. Ootan vaa et vanhemmat tulee kotii nii voin vetää peiton korviin ja herätä huomenna vähä paremmalla asenteella.

No matter what you have to stay strong and
keep smiling.

-Ronja