Keskiviikkona ja torstaina mulla oli kaikki kolme, keskiviikkona vielä isomman speech, pienemmän playdate ja perusiltapuuhat ja bedtime. Yritin saada isomman energiaa purettua ja lähettiin rattailla hakemaan pienempää S:n luota playdatelta puheterapian jälkeen. Noh baby oli ihan hyvin ja isompiki kuunteli miua vielä menomatkan. Ku käännyttiin takas, pienempi tyttö oli ihan kivasti ja kuunteli - sit baby alko itkee ku syötävä ja isompi paineli 10 metriä edellä. Siinäpähän sitten yrität pitää pakettia kasassa ja työntää babya tuolla lumikinoksissa samalla ku se huutaa ja tytöt juoksee tien yli ja autoja tulee seittemästä eri suunnasta. Noh kotiin päästiin ehjänä ja tytöt sai ruokaa, vaikka mie pidinki huutavaa babya sylissä koko ajan. Sille tulee lisää hampaita joten ihan ymmärrettävää. Kylpyhetki ei sujunu yhtään sen paremmi, vaa baby huus ku se ei halunnu istua alas. Kaikki kolme sain kuitenkin sänkyyn ja ai että olin väsyny.
Torstaina mulla oli illalliseen asti vaa kaks pienempää joten oli aika helppo päivä. Isompi pisti oman shownsa pystyyn kotiin tullessa ja oli kyllä hermo kireellä ku neiti oli joka paikassa eikä kuunnellu, mut se nyt on jo ihan perussettiä.
Mulla on yleisesti ottaen ollu tosi hankalaa ton 5 veen kanssa ku se ei jaksa keskittyä ja kuunnella, mut aion ottaa asian puheeks mun hostien kaa ku ne tulee viikonloppureissulta.
Sit saatiinki kuppikakkuja iskän synttäreiden kunniaks ja lähdin S:n kaa salaatille. Sen hostdad oli unohtanu avaimet kotii joten ajettii aika nopeeta takas Englewoodiin ja sit mun autossa alko palaa bensavalo.
Bensikset menee täällä kii 10 ja ku lähettii ajaa kotiinpäin se mittari näytti et autolla voi ajaa vielä 4 mailia. Eli käytännössä ei mitään?! Kello oli 9.56 ku kurvasin bensiksen pihaan ja range näytti yhtä mailia.
Perjantaina olin off aamun jälkeen ja sit menin S:n luo sleepoverille ja käytii Whole Foods Marketista illallista ja parit drinksut.
Lauantaina heräsin sitte S:n sohvalta. S heitti mut kotiin ja sit puhuin äitin kaa puhelimessa ku skypeyhteys oli ihan surkee. Kyllä tuli puhelun jälkee valutettuu taas muutama tippa, tää ikävä on vaan ihan omituinen ku se hyökkää semmosina aaltoina. Eikä se oo pelkästään ihmisiä vaan mun kotikaupunkia ja muutenki Suomea ja kaikkia tapoja, ruokaa jne. Sit lähettii shoppailee ja H&M:ltä tarttu mukaa 60 eurolla vaatteita. S oli töissä lauantai-illan ja mie tulin kotii syömään Ben & Jerry's jätskiä ja kattomaan Au pairit Lontoossa Yle Areenasta. Oon ihan koukuttunu siihen xD Katoin kaikki jaksot ja totesin vaa että otan suunnaks Lontoon jossain vaiheessa.
yks niistä räteistä. |
Jos joku iskis lentolipun kouraan, en epäilis hetkeäkään vaan ottasin ja lähtisin ja en ikävöis kyllä yhtään takasin.
Hyvää kuukausipäivää minä ja USA.
It's just a bad day, not a bad life.
-Ronja
Moi!
VastaaPoistaTodella kiva lukea näitä siun kokemuksia, mutta nyt on viimein pakko mainita, että tuo ns. finglish on melkoisen rasittavaa ja ärsyttävääkin lukea kun suomalaisetkin vastineet sanoille löytyy. Ymmärrän kyllä, että helposti tuo tarttuu. (esim. bedtime=nukkumaanmenoaika, eikös.) Ei miul muuta, tommonen seikka vain.
Kaikkea hyvää sinne ja jaksamista!