torstai 17. huhtikuuta 2014

Erilaiset

Tässä mie makaan hotellihuoneen sängyllä, kello on kymmenen ja mikä miua taas jaksaa ärsyttää? Ihmiset. Selailin tossa miun facebookia ja satuin aikasemmin päivällä tykkäämään Devito Martinezin videosta jossa se söpöilee sen poikaystävän kanssa. Rupesin selaa sen  videon kommentteja ja kyllä tuli paha mieli. En vaan tajua miten ihmiset voi olla niin ilkeitä. 
Älkää nyt käsittäkö väärin, en halua, en voi haluta et kaikki ihmiset pitäis kaikista, mutta onko se pakko sanoa ääneen?
Jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen, mutta jokaisella on myös oikeus olla oma ittensä. Jos joku nyt sattuu olevan homo, niin ei se tee siitä ihmisestä huonompaa. Tai ihonväri, mitä väliä sillä on oikeesti? Miunkin lähipiiristä löytyy ihmisiä jotka ei voi sietää esim. maahanmuuttajia ja  ne sanoo siitä usein ääneen. Mut en mie koe asiakseni ruveta tuomitsemaan heidän mielipiteitään. 
Eikö ois mahdollista että ihmiset antaisi toisille mahdollisuuden olla ihmisiä? Ei homoja, lesboja, muslimeja, kristittyjä, tummia tai vaaleita vaan ihmisiä. Yksilöitä, jotka saa olla ihan omia itsejään. Vaikka siinä toisessa ihmisessä nyt sattuis olemaan joku häiritsevä seikka, kuten vaikka se että rakastaa "väärää sukupuolta" nii ei sitä tarvii sanoa ääneen. Jos et voi sietää niitä homoja, nii onko pakko mennä kattomaan niiden söpöilyvideota Facebookista? Senkun bloggaat sen käyttäjän ja voit elää rauhassa omassa homottomassa maailmassa. 

Jos ihmiset pysyis näkemään toisen ihmisen persoonan, ei sukupuolen, uskonnon tai seksuaalisensuuntautumisen perusteella, elämä ois kaikilla paljon kivempaa. 
Ihmisessä on muutakin, ku vaan se leima joka isketään otsaan jonkun tietyn eroavaisuuden perusteella. Mutta tässä nyky-yhteiskunnassa toisaalta mikä on sit se erilainen? Erilaisuushan on rikkaus. 
Ja täytyy muistaa ettei sitä erilaisuutta voi aina valita.

Mitä te sanositte miusta ulkokuoren perusteella? Sen kuvan perusteella minkä oon tässä blogissa antanu, jos yhtäkkiä sanosin että tykkään tytöistä? Se muuttais käsitystä miusta. Niiden faktojen lisäksi et rakastan teatteria, tykkään kirjoittamisesta ja rakastan mun perhettä yli kaiken, siellä taustalla ois myös se fakta et tykkään tytöistä. Alkaisitte nähä mut eri tavalla. Ei sen vaan pitäis olla niin.  

En toivo mitään hippimaailmaa (ois kyllä aika cool) missä kaikki on täynnä rakkautta ja heittelee kukkia ympäriinsä, mut toivoisin vaan että kunnioitettas toisia. Ei heti ensimmäisenä tuomittaisi, annettais mahdollisuus tai ainakin pidettäisiin ne negatiiviset, ilkeät tai rasistiset kommentit siellä oman pään sisällä, koska ei kukaan ansaitse tulla tuomituksi. Mieti ensin omalle kohdalle, avaa sitten vasta suusi mutta mieluiten pysy hiljaa ja elä omaa elämää. 



-Ronja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti