363 päivää jouluun

Tää postaus on aikalailla täynnä valitusta ja itkua, joten lukeminen omalla vastuulla.

Jouluaattoaamuna heräsin siihen kun kännykkään sateli hyvänjouluntoivotuksia. Heräsin ekaa kertaa seitsemältä, mutta pakotin itteni nukkumaan kymmeneen, koska tiesin että  tästä päivästä tulee ihan puhdasta tuskaa. Siinä vaiheessa kun nousin sängystä ylös alkoi myös itku joka ei ottanu loppuakseen. 

Kuitenkin oon onnellinen että miun täyty kokea joulu näi aikaisessa vaiheessa au pair vuotta. Meidän Jerseyn kodissa joulu ei näy millään tavalla ja ulkonakin paistaa aurinko ja nurmikko on kauniin vihreä. 

Mie oon aina ollu jouluihminen ja odotan sitä aina eniten vuodessa. On ihanaa ku kaikki kerääntyy yhteen ja ei oo kiire mihinkään. Rakastan jouluruokaa ja suklaata ja niistä miulla ei oo täällä kumpaakaan. Eniten kaipaan tietenkin ihmisiä Suomesta. Jos joku antaisi mulle lentolipun Suomeen, en epäröis hetkeäkään vaan olisin ajanu hetkessä kentälle ja viettäny joulun Suomessa. Haluisin kuitenkin takas tänne.

Aattona herättyäni raahauduin suoraan suihkuun, vaihdoin sweat pantsit jalkaan ja suuntasin syömään mansikoita jouluaattoaamuna.. Sit Skypetin kotiin (huonoin idea koskaan) vaikka koko puhelun ajan itketti, pysyin aika hyvin kasassa. Kun sitten oli aika skypettää pikkuveljen kanssa, se oli ihan kamalaa ja molemmat itkettiin hyvänaikaa. Skypettelyn jälleen vedin farkut jalkaan, hain S:n ja mentiin kahville. Näytettiin molemmat varmaan supermasentuneilta punaisinesilminemme. 

Sit olin töissä hetken ja koko aika meni siinä et pidättelin itkua. Mentiin vanhemman tytön laskettelutunnille ja tunti ulkona kylmässä ei tehny yhtään hyvää.

Tulin kotiin ja pakkasin supernopeesti ja sain mun hostperheeltä joululahjan; 10 leffalippua ja 100$ lahjakortin Broadwaylle. (!!) Vanhempi tyttö halas mua monta kertaa ja toivotti hyvää joulua ja voi että ku se oli ihana. 

Sit hain S:n, haettiin ruokaa (jouluaatto dinner mäkissä...) ja kahvia ja lähdettiin ajaa mun training school roommaten luo Scotch Plainsiin viettämään joulua. Tanska-A:n hostit on tosi ihania ja mentiin keilaamaan niiden kanssa. Oltiin S:n kaa siellä molemmat kieltämättä ihan paskana, mut ilta meni parempaan päin. Toin A:n hosteille mun eurosuklaakolikot ja ne oli ihan innoissaan euroista. Sit kuunneltiin Petteri Punakuono suomeksi ja kaikkien ilmeet oli kyllä näkemisen arvosia :D kuunneltiin joulutarina, juoruttiin ja syötiin jäätelöä ja S oli ihan superonnellisena ku sai miksata lihaa ja maitotuotteita. 

Sitten vähän juoruttiin ja ruvettiin nukkuu. Oli tosi outoa hengailla A:n kanssa, ku nähtiin viimeks ku lähdettiin isäntäperheisiin.

Joulupäiväaamu ei ollu yhtään helpompi ku edellinenkään ja kumpikaan meistä ei halunnu nousta S:n kanssa sängystä toivottamaan hyvää joulua. Noustiin kuitenkin ja jopa meikattiin ja A:n hostäiti ajo meidät Dunkin Donutsiin että saataisiin kahvia. A:n hostit on meille ihan liian kivoja ja valutin muutaman tipan DD:ssä. A:n luona odotti brunssi ja tarjolla oli mm. pekonia! 

Sit hengailtiin A:n huoneen sängyllä ja vaan viestitettiin kaikki kotiin.

En oikein tiedä mikä tää tunne on. Mulla on ikävä kotia ja joulua ja ihmisiä, mut tiiän et jouluki on kohta ohi. Silti uhkaa vähän masentaa ja en tiiä onko niin hyvä juttu olla joulun jälkeen monta päivää yksin./

Ilta meni jo paremmin pelailtiin montaa eri peliä ja A:n hostit on mahtavia. Saatiin lahjaksi haribon nallekarkkeja, tobleronea ja suklaata sekä iTunesin lahjakortti. Iltaa kohti mennessä oltiin ihan tajuttoman nälkäisiä taas ja vaikka toi jenkkiruoka ei oo sama asia ku Suomen jouluruoka nii kyllä se hyvin uppos.

Syötiin jouluaterialla kalkkunaa, maustettua perunamuussia, makeaa turnipsi (lanttu?) laatikkoa <3 sekä porkkanoita ja kalkkunantäytettä ja vaikka mitä muuta. Ruoka oli tosi hyvää ja minä persona makealle tykkäsin erityisesti jälkiruoka kurpitsapiirakasta ja omenapiirakkasta. Illallisen jälkee lähettii ajaa kotiin ja matka suju yllättävän helposti. Kotona miua odotti ihanan ilonen hostäiti ja sain halin (nää on harvinaista herkkua) ja lahjapaketti portaikossa. Se oli mun hostäidinäidiltä :)

Tommonen GAP:n Suomi-neule sieltä löyty! 

Joulu on jo ohi ja missasin skypepuhelut kotoa heti ensimmäisenä tänään. Tänään ois tiedossa pitkä päivä töiden merkeissä ja sit huomenna oon off melkein viikon. Tiedän että postissa on tulossa paketti Suomesta ja ootan sitä hetkeä ku ovikello soi ja fedexin auto odottaa tossa etupihalla! Nyt ilosena töihin :)

-Ronja